*

JaliKarjalainen1 John Stanford: Eliömaailman rappeutuminen ( kirja)

John Stanford: Eliömaailman rappeutuminen ( kirja)

Eliomaailman rappeutuminen. Kreationistien mukaan perimä on täynnä mutaatioita ja ne rappeuttavat ihmisen ja syövät informaatiotakin. He laskevat mutaatiotyypeillä sitten mutaatiovauhtia , joka sitten johtaa ihmisen sukupuuttoon asti. Ongelma kait tässä on se, että meillä nykyisillä ihmisillä on paljon enemmän tietoa ja informaatiota kuin jos verrataan antiikin kreikkalaisiin tai kivikauden ihmisiin. Eli informaatio eli tieto on sitten todellisuudessa lisääntynyt ja sillai mutaatio ei ollutkaan syönyt informaatiota vähentämällä informaatiota. Sanford käyttääkin nimeä geneettinen entropia eli järjestys hajoaa ja kun informaatiota syntyy, niin se merkitsee , että on järjestys olemassa ja  tieto ei olekaan hajalla. Onko nyt sillai , että kun mutaatio syntyy, niin se on ikäänkuin vain järjestyksen hajoamista ja siinä tieto hajaantuu ja sitten se tieto eli informaatio kootaan uudelleen järjestykseen kun kerran nykyihmisellä on enemmän informaatioa kuin antiikin kreikkalaisilla. Onko tässä kyse samasta, kun aurinko lähettää fotonin ja maa palauttaa osan fotoneista takasi aurinkoon käsittelyä varten ja sitten taas koko homma uusuituu. Vaikuttaa siltä, että kun väestö kasvaa niin silloin informaatio kasvaa kuten Pekka Kuusi kirjassa Tämä Ihmisen Maailman kertookin. Vai?

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (22 kommenttia)

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

On kait sillai, että geenin on pakko tehä mutaatio, koska ympäristöolot aina muuttuvat ja sillai geeni ei voi elää jossain vakiotilassa. Ekologista kirjallisuutta kun lukee, huomaa, että mutaatiot ovat pelastaneet lajin yksilöitä elämään vihollisia vastaan kuten Hawaijin sirkat ja loiskärpäsen eläminen, jossa siis urossirkoilla muuttu siipirakenne ja ne eivät sitten mutaation johdosta enää pystyneet sirittämään siksi kun siivet hankasivat vasten ja siitä sitten loiskärpänen tiesi, että voi sitten mennä sirkan sisään munimaan ja sillai tuottamaan sirkalle kuoleman kun aikaisemmin sirkan siivet olivatkin sirittäneet ja mutaation ansiosta sitten tuli muutos sirkkojen siipiin ja ne ei enää sitten sirittäneetkään ja sillai loiskärpänen ei enää päässytkään sirkan sisään munimaan. Tässä siis mutaatio pelasti sirkan elämän loiskärpäseltä

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Tarkottaako siis mutaatio sitä, että se syö informaatiota ja todellisuudessa informaatio ei katoakaan minnekään ja se otetaan uudelleen käyttöön, jos sitä sitten on jotenkin muokattu kuten mikroputket solussa ensin hajotetaan ja sitten ne taas kait rakkuloista käsin koootaan uudestaan eli jossain se mikroputkien rakenneosat oliva olleet hajoamisen jälkeenkin eli kait ne oli olleet sitten rakkuloissa vai?

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Siis Havajin sirkat oliva tulleet saarelle ihmisten mukana ja sirkat sitten tapasivat loiskärpäsen ja tämä loiskärpänen alko munimaan sirkkojen sisään ja sitten toukat tappoivat sirkat ja loiskärpänen tiesi saavuttaa urossirkat siksi, koska urossirkat sirittivät siivulla kun siipien rakenne on sahalaitainen ja siinä oli kohoumia ja nämä aineutti sen sirityksen
Sitten 20 sukupolvessa tulikin sirkoille mutaatio joka muutti siipien rakennetta litteämäiseksi ja sillai ei sitten enää siritystä kuulunut ja loiskärpänen ei sitten enää osannut tavoittaa sirkkoja eikä päässyt munimaan sirkkojen sisään ja sillai sirkat sitten pastuivat kuolemalta ja auttaja oli mutaatio. Ihmeellistä, että näin kävi luonnossa. JOtenkinhan sirkkojen geeni pääsivät tietämään asian ja muuttivat kodonikirjaimia ja tekivät proteiinin jolla sitten tehtiin uusi siipi, jolla ei voinutkaan enäää sirittää. Miten siis geenit tämän tiesivät, että nyt pitää muuttaa siipien rakenne niin sirkat pelastuu loiskärpäsen kuolemalta ei eihän tässä mutaatio rappeuttanut sirkkoja, vaan pelasti heidät kuolemalta

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

No miten sitten on kun sienillä voi olla alleeleja jopa 21 tai 9 tai 19 ja solussa monta tumaakin. Nämähän oisi pitänyt sitten jo aikoja sitten rappeutua ja menettää informaatiotakin kun noin paljon on alleeleja ja silti sienet luonnossa kasvat ja menestyvät ja lisääntyvät ja ihmiset saa niistä ruokaa

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Geeni ei voi tietää asioita kuin vain sillai, että geenin on saatava viestejä ja geeniä täytyy säätelyjärjestelmillä muokata . Miten siis geeni tai geenit pystyivät käsittämään että sirkoille pitää saada erilainen siipi että loiskärpänen ei pääse munimaan sirkkojen sisään ja sillai sitten toukalla tappamaan sirkat

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Siis minä ainakin yritän ajatella sillai, että jos geeni mutatoituu niin onko sillai, että mutatoitunut geeni menettää informaatiota siksi, koska meillä nyt on valtavasti tietoa eli informaatiota verrattuna antiikin kreikkalaisiin. Meillähän on tieto eli informaatio valtavasti lisääntynyt antiikin Kreikasta käsin. Jos mutatoitunut geeni menettää informaatioa, niin minne se informaatio sitten menee. Mikroputket solussa hajotetaan ja ne kait muuttuvat rakkuloiksi ja sitten nämä mikroputket taas tehdään uudestaan, niin eihän silloin mikroputkien sisältävä tieto kadonnut minnekään solussa

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Kai kyse on siitä, että kyse ei olekaan mutaatiossa mistään informaatiosta vaan informaatio on kait vasta proteiinissa fenotyyppiä varten. Jos on geenin kodoni AAA ja sitten geeni mutatoituu ja tulee geenin kodoni BAA. Niin miksi geenin piti mutatoitua ja mitä varten. Geeni kait on vain sanakirja jolla muutetaan ympäristön informaatio viestin sisältönä geenin kodoneiden avulla proteiiniksi ja tässä proteiinissa on se vasta se informaatio jolla on sitten merkitystä fenotyypille ja elämiseenkin . Eli siis mutaatio ei kait tarkoitakaan että se syö informaatiota vaan se on sanakirja jolla käännetään viestejä proteiiniksi Vai?

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Kuka siis määräsi, että piti tulla geenin säätelyjärjestelmään semmosia viestejä, että geeni mutatoitui ja teki semmosen proteiinin, jolla urossirkan siipirakenne muutettiin ja se pelasti sirkan kuolemalta. Geeni ei voi muuten mutatoitua kuin vain jos ympäristöstä tulee viestejä säätelyjärjestelmään. mutta miksi geeni valitsi juuri ne viestit jotka muuttivat proteiinin avulla urossirkan siivet ja sillai urossirkat pelastu kuolemalta ja minne sitten loiskärpänen meni munimaan. Elämä Luojankin antamana perustuu kaavaan geeni x ympäristö = tulos.Ympäristössä oli erilaisia viestejä, mutta geeni sai vain semmosia viestejä että niillä sitten geeni muokattiin tekemään proteiini, joka pelasti urossirkan kuolemalta kun sirkka ei enää sirittänyt ja loiskärpänen ei enää osannut tulla urossirkan sisään munimaan ja tappamaan sirkan elämän. Kuka siis määräsi nämä viestit. Siellä oli luonnontapahtumana se, että urossirkat kuolivat loiskärpästen muniessa sirkan sisään, mutta kuka määräsi että tämä pitää estää.Me voimma sanoo, että viestit mutta kuka määräsi juuri oikeat viestit

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Viestit on kait täytynyt tulla geenin säätelyyn kemiallisessa muodossa koska eihän siellä ollut kännyköitä, joilla olisi sitten lähetetty tekstiviestit kirjaimena ja lauseena kuten me ajattelemme ja tekstaamme viestejä kännykällä

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Luonot siis päätti että sirkkojen täytyy muuttaa siipirakennetta ja silai sirkat pelastuivat kuolemalta. No Luonto kait sitten tiesi että miten sitten loisijoiden elämä jatkuu. Jännää tässä on se, että Luonto ohjasi näin, että sirkoille piti saada uusi siipirakenne, koska kukaan muu ei sitä ohjannut kuin vain luonnontapahtumat eli viestit geeneille. Geeni tässä on siis sanakirja joka käänsi viestit proteiiniksi eikä siis ensisijaisesti geeni ensin päättänyt muuttaa sirkkojen siipirakennetta eli ympäristö ja geenit ovat yhteistyössä koska ympäristö ei voi tehdä proetiinia vaan sen tekee geeni aminohapoilla omassa järestyksessä eli miksi näin taphtu, miksi Luonto päätti näin että sirkoille pitä saada uusi siipi koska oishan luonto voinut tehä toisinkin eli sallai loisijoiden tappaa sirkat pois luonnosta, mutta niin ei käynyt

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

John Stanfordin kirja on vajavainen siksi, koska geenimuoto voi tehä uuden alleelin joka muuttaa solun pintarakenteita ja sillai Hiv-virus ei pääsekään soluun tekemään uusia kantoja ja aiheuttamaan AIDsin eli mutaatio voidaan estää toimimasta uudella geenimuodolla ja Etelä -Suomessä ja Baltiassa on ihmisillä tämä uusi geenimuotoja suoja Aidsia vastaan 15 % ihmisillä eli he eivät saakaan aidsia koska solunpinta rakenne on semmonen että sinne ei Hiv-virus pääsekään menemään

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Nyt kai on sillai, että ensin taudit ovat ja elävät luonnossa ja sitten niille tulee joku kantaja kuten virus , joka sitten viene jonkun soluun ja sitten vasta jonkun eliön solussa geeni joutuu tekemään mutaation ja sillai koodaamaan koodiksi ympäristössä olevan taudin ja sitten me alamme sanomaan, että se ja se geeni sitten kantaa sitä ja sitä sairautta eli siis geeni ei ite ole keksinyt tauteja, vaan geeni koodaa taudit vain proteiiniksi rekisteriin eli geeni on sanakirja joka kääntää ympäristön asiat koodilla proteiiniksi ja sillai sitten asia alkaa elää jonkun solussa

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Kirja Matti Jalasvuori: Virus

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Ihminen on löytänyt hiirestä molekyylin jolla vois kortaja soluja ja ihminen on tehnyt synteettisen bakteerin josta käsin voitaisin saada aikaan leviä ja levillä imee hiilidioksidia ilmasta pois jne.

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

soluja voidaan korjata molekyylin avulla eli kun luonnossa on paljon lajeja, niin ne sitten yhdessä esim. torjuvat tauteja ja tuholaisia. Nyt kun viljellään vain jotain yhtä lajiketta, pellossa tai puutarhassa, sinne on helppo sitten tautien ja tuholaisten hyökätä. Tuholaiset aina valitsevat jonkin heille sopivan kohtaan kasvustosta. Pitäs siis viljellä saman kasvin useita lajeja vierekkäin rivissä, sillai voidaan torjua rappeutumistakin luonnossa

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Monipuolinen lajisto estää luonnossa kasvien rappeutumista , kun on paljon erilaisia lajeja kasvamassa. Porkkanaa voidaan viljellä sillai, että tekee vaikka kolme riviä ja jokaiseen riviin panee eri porkkanalajiketta, niin tuholaiseten ja tautien on vaikea alkaa siellä sitten elämään ja näin vähennetään rappeutumista. Sama asia koskee metsiä. Metsissä pitäisi olla monia lajeja kasvamassa jne.

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Nyt vuonna 2017 on amerikkalaiset korjanneet geenin joka aiheuttaa sydänvaivoja ja kiinalaiset korjasivat geenin joka aiheutti veritautii eli näin ihminen nyt tietää että me voimme korjata geenejä ja sillai ei sitten tulekaan rappeutuminen hidastamaan elämistämme ja nyt on sitten kyllä avautunut ihmisen geenien manipulointikin . Geeniä siis osataan korjata ja eihän ne mutaatiot sitten saa aikaan rappautumista kun kerran geenejä kuitenkin tullaan korjaamaan

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Ilmeisesti Stanford ei tiennyt että geenejä osataakin korjata vai?

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Jos kerran geenejä osataan korja, niin silloinhan niitä mutaatioitakin osataan korjata vai?

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Luonnossa on kyllä sillai, että ekologia ja geenit muuttavat lajeja kun ne on matkalla uuteen ympäristöönkin. Jollain rannikolla voi elää joku laji ja sitten kun pitäs siirytä kauas rannikolta vaikka vuoristoon tai tietynlaiseen metsään elämää, niin laji muuttuu matkalla ekologian ja geenien avulla ja sitten erikoistuu asumaan tietyssä elinympäristössä. Näin kerrotaan ekologisessa kirjallisuudessa

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Onhan kait ihminen keksinyt synteettisen geenin ja tehnyt keinotekoisen munuaisenkin ja nyt on heinäkuussa 2017 amerikkalaiset korjanneet geenin joka aiheuttaa sydänvaivaa. Geenihän voi mutatoidua ja sillai kun nyt osataan korjata geeni, niin sillai sitten se rappeutumiskin korjataan eli Stanfordin ajattelu oli vajavaista

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Kirja Bruce H Lipton: Ajatuksen biologia, kertoo että geeni on vain jokin sanakirja eli geeni ei ite keksi mitään sairautta, vaan geenin täytyy saada jostain selvitykset että voi sitten ottaa käyttöön kolme kodonia ja tehä niillä sitten proteiinin ja tietääkö yleensä geeni, mikä proteiini pitää tehä ja miksi, eihän geeneillä ole aivoja, vaan nehän ovat kemiallisia pakkauksia ja jos on aminohappoja niin miksi sitten ei muistakin hapoista voisi tehä jotain vai?

Toimituksen poiminnat