*

JaliKarjalainen1 John Stanford: Eliömaailman rappeutuminen ( kirja)

Ekologinen Tosiasia

Ekologinen tosiasia on se, että luonnossa tapahtuu muutoksia. Se on totta. Evoluutio sana on muutos luonnossa.Raamatty ei sano eikä kerro taivaiden ja maan ikää. Piispan mukaan heprean sana voi tarkottaa pitkiäkin aikoja eikä vain yhtä päivää luomisena. Monet puhuvat, että meidän luonnossa on uhanalaisia lajeja jotai 814. Lajeja kuulemma kuolee ja nyt oisi sitten menossa 6.sukupuutto. Ihminen muka sitten oisi tämän 6.sukupuuton aiheuttaja. Raamatun mukaan alkuperäisesti ihmisen pitä varjalla ja viljellä luontoa. Luonnosta joudumme ottamaan elämisen luonnonvaroina ja viljelemään maata. Viimeaikainen uutinen oli, että ilmastakin voidaan tehä proteiinia. Pekka Kuusi kertoo kirjassa Tämä Ihmisen Maailma, että väestön kasvaessa myös informaatio kasvaa ja ihminen elää neljän tolpan varassa. Informaatio, ravinto, lisääntyminen ja suojelu. Näillä Kuusen mukaan ihminen on aina elänyt. No, jos kerran  lajeja kuolee, niin miksi niiden ei saisi sitten kuolla. Onko siitä haittaa ollenkaan , jos lajit kuolee. Aikaisemmissa sukupuutoissa on aina jäänyt elämään suunnilleen puolet lajeista. Ekologinen kirjallisuus kyllä kertoo, että lajit uusiutuvat sillai, että ekologia ja genetiikka tekee uusia lajeja. Joku laji voi tulla jollekin rannikolle ensin asumaan ja sitten alkaa erikoistumaan ekologian ja genetiikan avulla ja muuttaa sitten rannikolta sisämaahan ja alkaa elämään jossain tietyssä lajille sopivassa ympäristössä. Hirmu pienet lajit pystyvät asumaa kaikkialla maapallossa, mutta suuret lajit vaativat omat ekolokeronsa, jossa voivat elää. Toiset lajit ovat kosmopoliitikkoja ja toiset generalisteja. Lisäksi luonnossa pienet lajit tekevät suuren määrän jälkeläisainesta kuten kun kalat kutevat ja norsu taas ei montaa jälkeläistä teekään kuten ei ihminenkään.

 

Lajea pyritään siis suojelemaan  ekologisissa kirjóissa. No entä miksi ne lajit sitten ei saisi kuolla ja entä jos ne kuolevatkin kuten monille on käynyt. Onko siitä mitään hyötyy vaikka uhanalaiset lajit kuolevatkin. Kait sitten tulee kutenkin uusia lajeja luontoon. Lajit kai ite luovat omat ekolokeronsa ja habitaatit ja sitten siinä alkavat elämään ja vaikuttamaan toisiin lajeihin ja sillai tulee sitten uusia asiota esille. Näin kaikki lajit tekevät ja myös ihminen. Ihminenkin tekee ja rakentaa itelle omat ekolokeronsa ja sillai sitten vaikuttavat toisiin lajeihin ja sillai syntyy uutta, uusia asioita.  Ihmiset siis kuten muutkin lajit tekevät ekolokeronsa itelle sopivaksi ja sillai voivat siihen sitten sopeutua ja alkaa vaikuttamaan toisiin lajeihin. No jos nyt ihminen pirstoo habitaatteja ja lajeja kuolee, niin sehän on juuri habitaattien ja ekolokeroiden muokkaamista itselle , jotta niisä lokeroissa voi  sitten elää ja vaikuttaa toisiin asukkaisiin ja lajeihin luonnossa. Tämä kait on ihan normaali asia ja näin ei olisiaan mitään uhanalaisia lajeja olemassa. Jos kerran lajit tehdään uudestaan ekologian ja genetiikan avulla. Siis vosiko ollakin ihan normaalia luonnon elämää se, että luonto järjestää toisinaan sukupuuttoja kun kerran ympäristötilanteet kuitenkin muuttuvat. Jospa luonnontapa on elää ja järjestää sukupuuttojakin ja järjestää lajikiertoakin. Luonto kuitenkin uusii itsensä 10-20 miljoonan aikana eli mitään uhanalaisia lajeja ei olisikaa olemassa , vaan on vain luonnontapa elää ja uusiutua sinne asti minne Luoja siten sallii elämän kulkevan.

Avohakkuullekin kuitenkin tulee uusia lajeja asumaan ja ne sitten kun metsä kasvaa, alkavat erikoistua ekologian ja genetiian avulla. Ihminen joutuu rakentamaan ekolokeronsa itelle ja sillai sitten voi siinä elää ja vaikuttaa toisiin lajeihin ja elämä muuttuu ja jatkuu : Lajeja on luonnossa tieteen tuntemana jotain 1.4 ---1.8 miljaanaa ja lajeja voi olla jopa luonnossa 30--100 miljoonaa  eli ei kait silloin voi olla luonnossa mitään uhanalaisia lajeja, vaan on vain lajeja, jotka poistuvat luonnosta kun tulee toinen laji ja muuttaa olosuhteita kuten ihminen muuttaa luontoa. Meillä villjellään peltoja vain yhdellä lajilla ja sitten sinne tuleekin sen takia tauteja ja tuholaisia. Porkkanoita voisi kasvattaa sillai, että panee vierekkäin kolme rivia ja jokaiseen riviin eri porkkanalajiketta. Tautien ja tuholaisten on sitten vaikea alkaa elää porkanoissa kun on monipuolisuutta. Jos hävitämme lajeja, niin tuleehan kuitenkin uusia lajeja sillai, että epävakaisiin oloihin tottuneet lajit voivat jatkaa ja sitten joskus alkavat kuitenkin erikoistua matkalla vaikka muutakan kilometrin kohti Jäämertakin. Matkalla kuitenkin ekologian ja genetiikan avulla muuttuvat. Kannattakoo meidän ollenkaa puhu mistään uhanalaisista lajeista kun emme edes tietä montako lajia on oikeasti luonnossa. Luonto kuitenkin jatkuvasti uusii lajit. Metisäkin hakataan avohakkuulla ja ne kuitenkin todellisuudessa kasvavat myyntikuntoon. Näin voi jokainen metsänomistaja kertoa, että taimet oli istutettu ja sitten siihen kasvo metsä.Mehän voimme geenitekonologialla muokata puun jälsisolua ja sillai saada solun tuottamaan sytokiniiniä ja sillai sitten puu kasvaa jopa ehkä 80% enemmän jne. Voimme siis nopeuttaa puiden kasvua ja olemme ravinnon määrää nostaneet jatkuvasti. Olemme muokanneet viljoja ja karjaa . Keksineet koneita. Nyt viimeksi oli lehdessä juttu, että ilmastakin voi tehä proteiinia ravinnoksi ihmiselle. Jos kerran näi osaamme keksi, niin ei kait mitään tuhoja ole sitten edessä ja mehän ihmiset emme yksi kyllä voi vaikuttaa ilmastoonkin kun kerran asumme univerumissa ja muita voimia on mukana

 

Yleensä bakteerit ja vastaavat ihan pikkuset elukat kykenevä elämään monissa eri paikoissa koko pallon alueella. Esim. hyönteiset, joita arvioidaan olevan jopa miljoona. Sen sijaan jotku perhoset ja kärpäset saattaavat alkaa elämään jossain tietyssä habitaatissa ja he eivät pysty elämään muualla. Mutte he ovat ensin kehittyneet kantalajista ekologian ja genetiikan avulla yleensä ranta-alueista käsin ja sillai ovat siten vähitellen muuttuneet ja menneet rannalta asumaan syvään metsään . Näin luonto yleensä toimii. Eli nyt  ajatellaan, että lajit kulkevat kohti Jäämerta ja sinne sitten kuolevat kun ilmasto lämpenee ja lajit joutuvat siirtymään kohti Jäämerta. Tässä pitää muistaa se, että kun lajit siirtyvät, en matkalla muuttuvat ekologian ja genetiika avulla kukiessaan kohti Tundra-alueita . Sitten pitää muistaa, että pallon akseli voi muuttaa kulmaa ja kiertorataa ja huojuntaa ja sillai auringon säteet voivatkin osua korkeille leveysasteilla ja sillai sitten tilanne muuttukin ja tulee lämmintä navoille ja jäät alkaa sulamaan ja tilanne sitten muuttuu. Ihminen ei yksin  vaikuta säähän ja ilmastoon.

 

Merien pinnat ovat toisinaan rajusti laskeneet ja sitten rajusti nousseet nykytasoon ja laskuihin ja nousuihin on mennyt aikaa joskus sopa 24 000 vuotta tai 8-10 000 vuotta kun katsoo meriveden nousun käyrää kirjasta Juha Lunkka: Maapallon Ilmastohistoria, sivulta 224, jossa käyrällä kuvataan merivesien pinnannousua alkaen joskua 450 000 vuotta sitten. Käyrä kertoo, että merivedet ovat muutaman kerran laskeneet 120m tai 130 m tai 20 m tai 40m tai 60 m tai 90 metriä verrattuna nykyiseen merentasoon ja sitten välissä on ollut nousuja ja aikaa on mennyt. Merivedet eivät nouse eikä laske jossain sadoissa vuosissa merkittävästi. Pitää olla aikaa paljon 8--25 000 vuotta että merivesi nousee uhkaavasti tai laskee nykyiseen tasoon tai yli nykyisen tason.Etelämnnar oli metsän peitossa joskus 50 miljoonaa vuotta sitten ja manner nyt kohoaa ja siitä voi myös johtua että jäitä lohkeilee. Grönlannissa taas kait on sulanut se alue, jossa jään paksuus on vähäistä , koska ydinalue on jotai yli 3km paksua. Ja pitäää muistaa , että jäiden sulaminen voi häiritä Golf-virtaakin ja sitten meille tuleekin kylmää ja sekin pitää muista että 300 vuotta sitten ilmassa oli hiiltä co2 vain 280ppm ja sitten tulikin Eurooppaan pieniä jääkausia. On siis hyvä, että co2 hiiltä on ilmassa nyt 404ppm ja se luo lisäkasvua viljoilla ja metsällekin. Hirmutuhojen elämään tarvitaan paljon enemmän co2 hiilipitoisuutta ilmassa ja metaania kuin nyt on, ainakin pitäisi co2 hiili nousta peräti tuonne 2000ppm että hirmutuhoeläminen olisi käynnisssä. Toki ilmasto nyt hiukan lämpenee, mutta voi mennä aikaa tuhansia vuosia ennenkuin ilmassa oisi hiiltä co2 jotain 2000ppm. Metaani taas muuttuu ilmassa hiileksi eli co2 siksi koska happea on 21 % ilmassa. Ilmasto kulkee sillai, että säät kylmenee ja sitten lämpenevät. Näin osoittaa aikasemmat kokemukset

 

Eli siis ihminen tekee ja luo itelle omat ekolokeronsa, jossa elävät ja sillai vaikuttavat muihin lajeihin maapallossa. No samoin tekevät muutkin elukat ja kasvit luonnossa ja luonnossa on tulokaslajeja, kuten meillä on nyt lupiini, jättipalsami, persianjättiputki ja rannikoilla kurttulehtiruusu, jotka yrittävät vallata alueita muilta eli näin muutkin tulokaslajit tekevät  kuten ihminenkin yrittä vallata koko pallon itelleen. Eli siis ihminen tekee samoin kuin muutkin lajit luonnossa.  Tappahan muutkin lajit luonnossa toisia eikä vain yksin ihminen tapa vaikka Iso Kirja sanookin että älä tapa. Auttaisiko ilmastoon meidän moraalinen muutos sitten. Kirjasarjassa Maailman Tila kyllä kerrotaan, että jotku yritykset maailmalla ovatkin alkaneet tekemään semmosia tuotteita, jotka eivä nostakaan hiiltä ilmassa. Kirjasarjassa kerrotaa myös miten voidaan auttaa nälkäänäkeviä maita. Ihminen siis kuitenkin löytäisi keinoja olla luonnon oman ohjelman kanssa elämässä niin, että säilyisi luontoa pahemmilta tuhoilta ainakin jonkin aikaa. Jäitä kuitenkin tulee kun mantereet liikkuvat ja vuoristoja syntyy ja näihin ihminen ei pystykään sanomaan mitään. Voihan se ihminen toki ajatella ja elää sillai, että tuleville sukupolville oisi hyvät mahdollisuudet. Periaattessa ihminen on osa luonto ja joutuu elämään kuten muutkin luonnon asukkaat ja kun ollaan osa luontoa, niin ei ole ihme, että tuhotaan lajeja ja tapetaan toisia, näinhän muutkin elää luonnossa

 

Yleensä kait on sillai, että jos mantereet eroavat toisistaan, niin silloin vasta syntyy paljon lajeja ja elämänmonimuotoisuutta ja kun mantereet ovat yhessä, lajeja ei silloin tule kovin paljoo luontoon ja kun ihminen tappaa lajeja, niin silloinhan ihminen toimii kuten luonto ite vaatii kun kerran ihminen on luonnon osa. Paavalikin puhu , että luomakunta huokaa . Eli kun mantereet ovat yhdessä niin elämä ei ole yhtä vilkasta silloin kun mantereet alkavat erota toisistaan. Näinhän on käynyt muutaman kerran pallon historiassa 4.6 miljardi vuosien aikana. Esim. Rodia-manner, Pangea-manner jne.Meidän nykyiset mantereet ovat juuri eronneet Pangaesta ja siksi lajeja on eri osissa kehittynyt ja on tullut uhanalaisia lajeja ja ne ovat sitten kuolleet tai muuttuneet uusiksi osa. Näin luonto elää Luojan luontonakin. Näin kertoo ekologinen kirjallisuus

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (57 kommenttia)

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Jali Karjalainen, opettele kirjoittamaan niin, ettei koko aikaan saannoksesi ole yhtenä klönttinä, jota ani harva jaksaa lukea. Jaa kirjoituksesi kappaleisiin, joissa kussakin on enintään 10 riviä tekstiä, mieluummin vähemmän. Se rytmittää luettavan.

Varmaan kirjoitat ihan oikeaa asiaa, mutta ainakin minulta jäi lukematta kelvoton esille panosi.

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

No ihminen on erehtyväinen ja sitten kun erehtyy, voikin korjata . Joskus kyllä esiintyy monissa väitöskirjoissa aika pitkiäkin kappaleita kokonaisina pötköinäkin ja sitten tulee vasta kappalejako. 10 riviä ei taida väitöskirjoissa ihan riittää kappaleeseen monissa kirjoituksissa

Käyttäjän LeoMirala kuva
Leo Mirala

Sinäpä sen sanoit. Eipä tarvii enää kuin kirjoittelet lisää vaikkapa 500 sivua samanlaista tekstiä niin pian tittelisi onkin FT eli filosofian tohtori.

Olen lukenut kirjoja joissa yksi kappale saattaa olla monen sivun pituinen. Oikeuden päätöksissä on ainakin ollut yhden lauseen tekstejä jotka ovat monta sivua.

Tietysti täällä rahvaan juttujen pitää olla lyhyitä ja nasevia. En minäkään lue pitkiä juttuja.

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Ihmisen täytyy katsoa taakse ilmaston historiaakin ja sillai voi sitten taas ajatella eteenpäin, jos kerran olemme saaneet tietoja aikaisemmista vaiheista

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Joo, ei ne asiat ole aina niin yksioikoisia mitä luonnossa tapahtuu. Kaikki ei mene huonompaan suuntaan, luonto palautuu ja korjaa itseään.

Virheitä tehdään, mutta kun huomaamme virheemme ja annamme luonnolle aikaa, niin kyllä ne virheet korjaantuvat, ei ehkä ihan entiselleen.

Metsä luonnollisesti kiinnostaa suomalaisia, on täällä osattu asioita hoitaa ja ainakin pellot ovat paremmassa kunnossa kuin monessa muussa maassa, kiertoviljely, laidunkierto yms.

Hiilidioksidipitoisuus ilmakehässä on itseänikin mietityttänyt viimeaikoina, se 2000 ppm voisi olla sopiva luku.

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Juu Mr.Aro luonto korjaa itseään ja avohakkuullekin tulee jo hyvää taimikko jo 7 vuoden jälkeekin jo eli siis avohakkuu todellisuudessa kasvaa ja luonto ite jäjestää metsäpalot ja myrskyt. Kuivilla aluilla metsäpalot toistuvat maailmassa vaikka ei olisi mitään kasvihuonekaasuja edes. Näin luonto elää. Ukkoset ja salamat toimivat ilman kasvihuonekaasujakin jne.Kosteilla alueilla sen sijaan on ollut vähemmän metsäpaloja maailmassa ilman kasvihuonekaasujakin. Hiilen määrä co2 on vaihdellut pallon historiassa 9000ppm---280ppm ja samoin metaani 100ppm---1,8ppm ja nyt meillä on hiiltä vain 404ppm ja metaania vain 1.8ppm eli ei nyt ole tulossa hirmutuhoja sillai, että ne alkaisi voimakkaasti elämään ja ´hirmutuhot voivat elää ainakin 80 000 vuotta kun lukee kirjan Juha Lunkka: Maapallon Ilmastohistoria tai Eronen: Jääkausien jäljillä. Jos meillä nyt oisi co2 hiiltä ilmassa vain 280ppm niin Eurooppaan voisi tulla pieniä jääkausia kuten kävi 300 vuotta sitten kun teollisuus valllankumous alko. Luonto ite järjestää lajien tuhotkin kun jos kerran on varaa järjestää, jos todellisuudessa lajeja onkin tuo 30--100 miljoonaa. Me emme tiedä oikeata lukua lajien suhteen. Mehän emme tienneet edes, että ilmasta voidaan saada proteiinia kuten nyt on ainakin täällä Kainuun Sanomissa kerrottu viime aikoina

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Siis, kyllä meidän on opittava elämään luonnon ehdoilla. Se tässä on metkaa, vaikka teemme jatkuvasti virheitä, luonto paikkaa.

Tietenkin kaiken edellytys on oppiminen ja antaa luonnon toipua.

Teknologian valjastaminen on yksi keino korjata jo tehtyjä virheitä, mikäli sitä hiilidioksidia nyt joidenkin mielestä olisikin liikaa ilmakehässä, aina voimme ottaa sitä proteiinin valmistukseen.

Peltojenkin osalta voitiin huoletta viljellä 200 vuotta, kunnes huomasimme, että hiili hupenee maaperästä melkoista vauhtia. Nyt sitten palataan takaisin kiertoviljelyyn ja laidunnukseen preeriallakin.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Ei siis mitään väliä millaista tuhoa ihminen maapallolle aiheuttaa, koska luonto aina toipuu. Voihan elämään noinkin suhtautua, mutta kyllä se ekosysteemien romahdus tappaa miljarditolkulla ihmisiäkin. Ei silläkään tietysti ole mitään väliä. Kuolisivat ne joka tapauksessa muutenkin. Aikanaan.

Itse pidän vastuullisemmasta asenteesta. Partiolaisten meiningillä. Jätetään paikat parempaan kuntoon kuin ne olivat tullessa.

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

No minä olen täällä kertonut ekologisen kirjallisuuden mukaan rehellisesti ja puolueetomasti, miten luonto ite toimii oman käsitykseni mukaan. Pitää muistaa että luonnossa kaikki lajit elävät jossain habitaatin ekolokerossa ja myös elävät sillai populaationa, että kaikille jäsenille riittä ruokaa ja että jäsenet voivat hyvin. Eli kaikki lajit tekevät voitavansa sen suhteen että eläminen onnistuisi jossain babitaatin eli elinympäristön ekolokerossa. Pitää myös muistaa että lajit ite luovat oman ekolokeronsa ja oman elinympäristönsä ja vain sillai sitten sopeutuvat elämään luonnossa. Siis eletään sillai, että rakennetaan jokin alue ja sitä muokataan sillai, että siinä voi elää ja näin tekevät kaikki lajit ja myös ihminen. Siis kaikki lajit eivät elä sillai, että ne ikäänkuin lonkalta sopeutuisivat johonkin luononosaan elämään.Lopputulos on kuitenkin se,että kaikki populaatiot luonnossa ajautuvat sukupuuttoon jossain vaiheessa, mutta ajautuminen ei kait tapahdu siten, että kaikki kerralla ajautuisivat sukupuuttoon. Myös ihminen jossain vaiheessa ajautuu sukupuuttoon ekologisen kirajllisuuden kertomusten mukaan. Onko se sitten se viimeinen tuomio?

Eli siis luonnossa eläminen eletään sillai että jossain habitaatissa tullaan toimeen sillai, että se elämä siinä jossain elinympäristössä onnistuu ja että siinä tultaisiin hyvin toimeen ja vointi oisi hyvää ja sitten tuleekin lopussa kuolema. Mutta kerralla ei kaikki kuole luonnossa kuin vain sitten kun Ylin Tuomari on sen sitten päättänyt. Näin siis ihmisenkin pitää huolehtia itsestään ja toisistaan ja ympäristöstäkin koska sehän on sitä oman ekoloeron ja habitaatin huolelehtimista että pystyy sitten elämään siinä omassa habitaatissa. Vaikka näin lajit ja ihminen tekeeki, luonto toimii oman järjestelmän mukaan silti. Koska luonto on mukana koko universumissakin. Aurinkokunta kiertää galaksin keskustaa kerran vuodessa kait ja reitti on 226miljoonaa kilometria kait ja nopeus on kait yli 200-300 km sekunissa muistaakseni, kun koko aurinkokunta kiertää galaksin keskustaa ja nämäkin seikat vaikuttavat luontoon esim. ilmastoon. Eli siis on ihan oikein ja hyvin se että elämme sillai, että emme tahallaan pukkaa hiltä ilmaan ja sotke luontoa.

Pitää muistaa se, että luonto ei tee jätteitä, vaan korjaa jätteet. Kovakuoriaiset hajottavat lehmien lantakasatkin jne.Ja jos ihmiset tappavat kovakuoriaiset, tulee uudenlaiset kuoriaset kuvioon mutta viivellä. Niin ja lajit elävät aina yhdessä vuorovaituksessa ja jos ihminen tätä vuorovaikutusta sotkee ja tappaa , nii siellä synty uudenlaisen järjestelmä luonnossa viivellä kylläkin. Näinhän ihminenkin tekee politiikassa, että pyrkii yhteisesti tekemään päätöksia ja yritykset yleenstä tarvitsevat ihmisiä , jotta jotain tuotanto sitten syntyisi. Eli siis ihminen elää ihan samanlailla kuin muutkin lajit eli ovat vuorovaituksessa keskenään. Vai?

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

"...ekologisen kirjallisuuden mukaan rehellisesti ja puolueetomasti..."

Eipä tuo näytä riittävän täällä, teknokraatit ja idealisti luulevat tietävänsä ekologiasta enemmän kun koulutettu biologi.

Yleensäkin yhteiskunnissa on tiedon pirstalemaisuus ongelma ja koulutuksen kapea-alaisuus lisää näitä ongelmia. Monitieteellisen ryhmän kokoaminen olisi ratkaisu moneen ongelmaan. Partiolaisen asenteella kohti monitieteellisyyttä. Yksittäisen tieteenalan idealistissävytteinen näkemyksien korostaminen on harhaanjohtamista.

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

No näin se ekologinen kirjallisuus kertoo ja prof Ilkka Hanski , ekologi, on kertonut , että kaikki populaatiot ajautuvat kuitenkin sukupuuttoon. Mutta luonto tekee uudet lajit silloin kun tilanne on otollinen.
No otetaanpä tähän koe: ekosysteemikoe, jonka teki prof Heikki Setälä.
- otetaa lasipurkkeja ja niihin pannaan koivun lehti ja ja maaperää eli maat joka astiaan, yksi koivunlehti
-sitten yhteen laispurkkiin pannaan maaperän lisäksi sieniä ja bakteereja ja se koivun lehtikin,purkin nimi B
-no toiseen lasipurkkiin pannaan edellee koivun lehti ja maata ja sitte myös sienet ja bakteerit , mutta lisäksi pannaan mukaan maaperäeläimiä kuten sukkulamato,änkyrimatoja ja purkin nimi oisi A
Tulos:
-A purkki jossa oli maata, maaperäeläimi ja sieniä ja bakteereja ja sukkulamatoja ja änkyrimatoja ja tulos oli se, että koivinlehden biomassa oli kaksi ja puoli kertaa surempi ja typpipitoisuus oli lähes kaksi kertaa suurmpi kuin purkin B
-eli koivun lehti kasvoi paremmin purkissa A siksi että siinä oli maaperä eläimiäa ja sieniä ja bakteereja sukkulamatoja ja änkyrimatoja ja ne sitten hajottivat maan eloperäsitä ainesta ja kiihdyttivät koivun lehden kasvua

Tästä kokeesta siis näkee sen, että tarvitaan luonnossa erilaisia kavereita jotka auttavat toisia kavereita. Näin se luonto toimii. Jos esim Hirviä on liikaa, niin haapa kärsii ja susia on vähemmän ja taas jos susia on paljon, hirviä on sitten vähemmä. Näin se luonto toimii

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Joo, nämä asiat pitäisi jokaisen sisäistää. Ja ne ovat yksinkertaisia ekologisia tosiasioita, kunnes ideologinen hapatus tulee väliin jonkin varman tiedon kanssa.

Monikin näkee taloudellisen hyödyntämisen olevan metsiemme uhkana. Suomalaistenkin tule elää ja tulla toimeen. Jopa norjalaiset saavat hyödyntää öljyjänsä.

Eihän siinä mitään olisi, metsät voitaisiin jättää hyödyntämättä, mikäli täällä olisi yllin kyllin muuta teollisuutta. Ei vaan ole ollut, metsäteollisuus ja nimenomaan sellunkeitto tuo nyt sitä teollista pohjaa Suomeen.

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Nyt pitää huomioida tässä ilmastomuutoksessa , että merenpinta oli 120 m alempana 24 000 vuotta sitten ja meni aikaa tuo 24 000 vuotta ennekuin merenpinta nousi nykyiselle tasolle ja nousu on ollut käyrän mukaan jyrkkää ja sitten pitää vielä ottaa huomioon , että 125 000 vuotta sitten merenpinta oli pikkusen yli nykyisen tason eli tässä välillä merenpinta on laskenut ja sitten 60 000 vuotta sitten merenpinta oli 90 m alempana nykyistä ja sitten tultiin aikaan 24 000 vuotta sitten, niin merenpinta oli laskenut 120 metriin verrattuna nykyaikaan. Eli ei nämä merenpinnat jossain sadassa vuodessa noin vain nouse ja nyt oleva taso kertoo, että vieläkin on jäitä navoilla olemassa. Ei pidä luulla, että meret nousee jossain sadassa vuodessa hurjasti. Käyrää voi katsoa kirja Juha Lunkka Maapallon Ilmastohistoria, sivu 224 jossa Lunkka esittä merenpintojen nousukäyrää alkaen 450 000 vuotta sitten. Merenpinta nousee jos jäitä sulaa eli sää lämpeee, mutta meret ei suikaan nouse kovin äkkiä ja siksi ei pidä liioitella edes ilmastomuutostakaan

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Voi googlata sanalla : Merenpinnan nousua on liioiteltu. ( merenpinta nousi 1900-luvun alussa vain 2 milliä ja 1900-luvun lopussa 3 milliä)

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Talouselämä --lehti teki jutun 29.1.2014 Prof Chris Turneys retkikunnan tekemästä retkestä Etelämantereelle ja se osoitti että ilmasto ei ole lämmennyt 17 vuoteen, vaan jääalueet ovatkin kasvaneet navoilla .Asian voi lukea jos googlaa sanalla: Hiilidioksidipäästöt kasvavat, mutta ilmasto ei lämpene. Tuolla otsakkeelle teki jutun, ilmastojournalisti Martti Backman Talouselämän lehteen 29.1.2014 . Retkikunta kait oli tehnyt retken Etelämatereelle joulukuussa 2013 ja kait Commonwealth Bayn--lahdelle jonne 100 vuotta sitten oli tutkija Mawson tehnyt retken ja silloin se ei ollut jäässä, mutta prof Turneyn retkikunta kait 2013 jolukuussa jouduttiin pelastamaan jäistä kait samalta alueelta kun lukee jutun Taloselämästä

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Googlaa sanalla Hiilidioksidipäästöt kasvavat, mutta ilmasto ei lämpene. (Talouselämä -lehti 29.1.2014 , ilmastojournalisti Martti Backman kertomus)

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Eli todellisuudessa Etelämanner ei ole viime vuosikymmeniin edes lämmennyt ja kylmyys ennätys tehtiin 2013 --93.2 astetta ja Etelänavan pintä ala oli 2013 ylittänyt 26% normaalista eli Turney ja retkikunta joutuivat merihätään lahdessa siksi koska siellä olikin jäitä ja retkikunta oli ensin olettanut, että siellä lahdella ei pitäisi olla jäitä ollenkaan, koska tutkija Mawson oli 100 vuotta sitten käynyt lahdella ja se oli silloin sula ja pohjoisenkin napajään jääkenttä on todellisuudessa kasvanut 50% laajemmaksi kuin vuosi sitten eli lehden juttu tehtiin 29.1.2014 Pohjoinen napajää on pienentynyt siksi, koska merivirrat ja tuuli ovat pieksäneet ja kuluttaneet kesäjään reunaa lehden mukaan kun lukee kertomuksen. Lehden mukaan ilmasto ei ole lämmennyt 17 vuoteen. Jossakin mediassa oli arvio, että Etelämanner lohkaisee jäätä siksi, että manner kohoaa jne.

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Luonnossa häviää lajeja, mutta tialle tulee uusia. Ihminen on jalostanut vehnän , joka ei kykene torjumaan sienitauteja ilman kasvinsuojeluaineita. Nyt kuitenkin villivehnä luonnossa pystyy torjumaan geeneillään sienetkin. Hyvä oisi silloin viljellä useilla vehnälajikkeilla vierekkäin rivissä.Jos panet kolme porkkanarivia vierekkäin ja kussakin rivissä on eri porkkanalajike, niin sillai voidaan sienitauditkin voittaa ilman kasvinsuojeluakin. Suojelu siis perustuu monilajisuuteen saman kasvin suhteen ilman kemikaaleja. Vai?

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Ekologinen tosiasia on että me ihmiset elämme luonnossa jossain omissa ekolokeroissamme ja me luomme omat elinympäristöt, kaupungit ja kylät ja maaseudun. Näinhän muutkin lajit luonnossa tekevät. Eli me tapamme muita lajeja pirstomalla habitaatteja ja sitten siinä syntyykin uusi ympäristö, johon joutuu muutkin lajit ottamaan kantaa ja uusi ympäristö sitten vaikuttaa ihmiseen ja muihin lajeihinkin eli syntyy uusia valintapaineita ja siitä uusi mahdollisuuksia ja omainaisuuksia perimäänkin ja sillai edetään. Lajea kuolle, ja silti tulee uusia lajeja. Näin luonto elää Luojankin maailmassa ja kait sitten luominen vain jatkuu edelleenkin . Mihinkään tuhoo emme ole menossa, vaan uusituvaan elämiseen. Väestämäärä kasvaa ja sitten kasvaa myös informaatio.

Ihminen pystyy tekemään bensaa hiilidioksidista ja ilmasta sähköö ja ilmasta peräti proteiiniakin. Puut voidaan geenitekonologialla saada kasvamaan jopa 80 % enemmän ja ravintokasvit voidaan saada tuottamaan enemmän ravintoa ja vähemmällä lannoitteillakin . Paperista voidaa siirtyä sähköiseen paperiinkin ja biojalostuksella voidaan korvata fossiiliset polttoaineet. Esko Valtaoja on ihan oikeassa siinä, että kannattaa ajatella mahdollisuuksia eikä jäädä murjottamaan mennyttä elämää. Tämähän oisi sitä parannusta, josta Pietari sano, että tehkää parannus.

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Sähköä voidaan kehittää ioneina kuten kasveissa siirtyy sähköö. Väkisinkin ihmiskunta jatkuvasti tulee vain keksimään mullistavia asioita ja mihinkään tuhoon emme ole menossa nyt tällä hetkellä. Jääkausi on tulossa ja sinne on matkaa kait jotain 10 000 vuotta, silloin emme ole täällä, jos Luoja suo. Ihminen saattaa jopa keksi keinot jääkauden torjumiseenkin. Ehkä

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

No ihminen kyllä tappaakin lajeja. Näin on. Mutta myös muutkin asukkaat maapallossa tappavat toisiansa. Ihminen muokkaa ekosysteemejä ja omaa ekolokeroansa ja niin tekevät muutkin.Sama tilanne.

Sitten kun ihmine muokkaa ekosysteemia, niin se vaikuttaa ihmiseen itseenäs ja muihin asukkaisiin. Ja samoin muutkin asukkaat , kun muokkaavat ekolokeroaansa kuten majava, niin he sitten vaikuttavat toisiin asukkaisiin. Siis kaikki muokkaavat ekosysteemejä ja vaikuttavat toisiinsa. Vuorovaikutus koskeee kaikkia.

No sitten kun on muokattu ekosysteemejä, siinä syntyy sitten uusia ympäristöjä ja sillai syntyy valintapaineita, että miten ne uudet asiat ympäristössä sitten muokkaavat asukkaita, kaikkia asukkaita. Ihminen siis pirstoo ekosysteemejä ja habitaatteja ja sillai vaikuttaa toisiin asukkaisiin ja sillai syntyy uutta valintapainettakin kaikille asukkaille.

Kun sitten on syntynyt uutta valintapainetta ja sitä kautta uusia asioita tullut perimään, niin sitä sitten kuljetetaan eteenpäin perimän kautta seuraaville asukkaille

Näin kaikki lajit ja ihminen myös tekevät sillai, että heidän täytyy sopeutua luontoon, mutta sillai, että he itse luovat sopivat ekosysteemit itelle ja sillai voivat vain sopeutua luontoon eli sopeutuminen ei olekaan kait ihan suoraan, vaan siinä on välissä tämä ekosysteemin ja ekolokeron muokkaaminen ja sillai sitten kaikki tekevät . Ihminenkin sitten jatkuvasti muokkaa ja sillai myös muutkin asukkaat ja tulos on sitten uusia tilanteita.Luonnossa siis ihminen pirstoo habitaatteja, mutta se on sama kuin sitä luontoa sitten mukataan ja sillai sitten sinne muokkaamiseen joutuvat osallistumaan kaikki asukkaat ja lopputulos on uusia ekosysteemejäkin . Eli tilanne on ihan normaalia että ihminen pirstoo kuten muutkin pirstoo ekosysteemejä ja ekolokeroita. Majava pirstoo ja patoo puilla vettä jne.

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Hiukan outoa on minusta se, että nyt ihminen sitten tuhoaa lajeja ja se muka oisi sitten jotenkin ei kovin mukavaa. Toiset lajit tekevät samoin. Ne syövät toisiansa. Joku tulokaslaji voi vallata koko ympäristön, jossa on elämässä. No , sitte muut kuolee. No , entä sitten?Miten sitten elämä jatkuu. Jos tulokaslaji vallottaa alueita, muut sitten kuolee. Mutta, miten tulokaslaji sitte alkaa muuttumaan luonnossa ekologian ja genetiikan avulla. Kai tuloskaslajin täytyy muuttua siksi, koska ympäristökin kuitenkin muuttuu. Ihminen on ikäänkuin tuloslaji tai sitte tulokaslaji kun tunkeutuu kaikkialla.Näinhän ihminen nyt toimii, menee jokapaikkaan.

No ekologinen kirjallisuus kyllä kertoo, että kun jollekin rannalle saapuu joku laji asumaan, niin se sitten ensin elää siellä rannalla.
Sitte se alkaa muuttumaan ja alkaa mennä sisämaahan päin. Sitten se pystyy , kun on ekologian ja genetiikan avulla muuttunut, pystyy elämään jossai tietyssä ympäristössä ja vain siellä voi lisääntyä samojen asukkaiden kanssa. Rannikolla elävät ovat sitten oma ryhmä.
Eli tulokaslaji alkaakin sitten jossain vaiheessa muuttumaan ja kun ihminen valloittaa alueita ja tappaa toisia lajeja, niin jossain vaiheessa ihminen alkaa muuttumaan kuitenkin ja sillai eläminen muuttuu vaikka aikaisempi eläminen oli sitä, että valloitettiin ja tapettiin toisia lajeja sukupuuttoonkin. Oisiko sitten nyt virhe ajatella että kun ihminen tekee sukupuuttoja , niin sitte muka lajit kuolee ja mitään muka uutta ei sitte syntyisi samalla tavalla. Pitääkö vaatia , että pitäsi syntyä samat lajit jatkuvasti? Jos kerran yritetään vaalia sitä, että ei saisi ihminen tehä sukupuuttoja.Miksi ei osata ajatella, että kun ihminen tekee sukupuuttoja, silloin ollaan menossa kohti uutta ja muutosta koska ihminen ite on muokannut ekolokeronsa ja habaitaattinsa, niin siksi kai pitäisikin oottaa että tulisi muutosta eikä alkaa surra , että nyt sitten kuoleekin lajeja sukupuuttoon ja koskaan niitä ei sitten saada takaisin. Olisiko tässä jokin epävarma ajatus vai?

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Onhan ketomuksia siitä, miten eläimet opettavat ja ihminen etsii malleja muurahaisten, mehiläisten, torakoiden,lintujen, kalojen,heinäsirkkojen,laiduntajien vaelluksien ja bakteerien kasvuista

Ihminen siis yrittää tehä sillai, että etsii elämäntoimintaansa ja yritystoimintaansa malleja eläinten elämisen käyttäytymisistäkin

Ilmasto ja eläimet muokkaavat ekosysteemejä ja siis yksin ekosysteemejä ei muokkaa ihminen. Ihminen Luojankin kuvana on osa luontoa ja joutuu ottaaan mallia luonnon muista asukkaista. Hyvä kirja on Pekka Reinikainen: Eläimet Opettavat ja on yritysmaailmassa kait ollut tutkimuksia miten eläimet elävät ja voiko heistä ottaa mallia yritystoimintaakin ja malleja on esitettykin Esim. muurahaisten ruokamatkat ja ruokamatkojen polkujen tekeminen feronomeilla tai mehiläisten hunajankeruu matkat tai termiittien pesänrakennustavat jne.

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Eli ihminen etsii eläimistä malleja tulonmuodostukseenkin kun kerran malleja otetaan yritystoimintaankin ja sillai sitten tehään kuten eläimetkin tekevät . Sovelletaan eläinten taitoja. Lepakosta saatiin kait tutka esim. Moottorisahan terä kait on malli eräästä jostain elukasta joka osaa jyrsiä. Teräketju.Jne. Evoluutio muokkaa ajallaan elukoita uusin uomiin. Jos ihminen pirstoo jonkun habitaatin, niin sinne tulee kuitekin elämään elukoita, jota osaavat elää pirstoissa elinympäristöissäkin ja kun habitaatit sitten eheytyvät ja metsätkin kasvaa sinne, niin sitten isommat elukat alkavat erioistumaan ekologian ja genetiika avulla ja alkavat elämään joissakin erikoisessa habitaatissa ja pikkuelukat siten olivat menneet sukupuuttoon kun habitaatit oli pirstottu ja näin elämä vain jatkuu ja muuttuu

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Kun laatat liikkuvat ja maa nousee merestä kuten Panaman kangas, niin ne sitten muuttavat luontoa. Panaman kagas, Etelämantereen ero Etelä-Amerikasta ja Austaralian ero Etelämantereesta sai aikaan merivirtojen muutokset ja sillai ilmasto muuttu ja meille synty Meksikolan lahdella Golf-virta. Kun ilmasto muuttuu, muuttuu luotokin ja siihen ei tarvita eläimiä eikä ihmistä. Pohjanmeren keskiosa kohotaa ja sitten päästäänkin jo kävelemällä kulkemaan Vaasasta Uumajaan ja Oulu saa ison järven. Jne.

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Ihminen pirstoo ympäristöä ja niinhän muutkin asukkaat pallossa tekee kuten majava ja sukkulamadot syövät etanan sisältä käsinkin jne. Eli sukupuutokset ovat ihan luontoon kuuluvia asioita, normaalia luonnon elämää. Jossain elinympäristössä, johon tulee liikaa asukkaita ja ravinto ei riitäkään, asukkaita aletaan vähentään, näin elukat elää, ne vähentää väkee

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Metsät kasvaa hyvin Suomessa ja niitä voidaan hakata ja hoitaa ja jos lajeja kuolee, niin luonto tekee uudet, sillai luonto elää. Luonto ei elä sillai, miten WWF yrittää sanoa metsistäkin

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Luonnosshan lajit kilpailevat ravinnosta, elintilasta, kumppanin löytymisestä, pesäpakoista. Eli luonnossa lajeilla esiintyy hyötysuhteita ja haittasuhteita . Näin se on ihmisenkin osalta. Meillähän on olemassa kilpailua. Luonnossa lajit kilpailevat esim. ravinnosta ja sillai voivat tappaa toisen sukupuuttoonkin. Eli samoja piirteitä esiintyy ihmiselläkin eli tämä on vain normaalia luonnonelämää, jossa kilpaillaan ja jossa esiintyy hyötyjä ja haittoja ja näinhän on ihmisenkin elämässä. Yritykset kilpailevat jne. Eli sukupuutot ovat ihan normaaleja elämisen muotoja luonnossa. Ihmiset yrittää suojella lajeja ja samat lajit sitten kuintenkin luonnossa kilpailevat ja saattavat tappaa toisensa ja elukat käyttävät hyväksi hyötyjä ja haittoja ihan kuten ihminenkin. Lisäksi ihminen on Ison Kirjan mukaan syntinen olio, joka kait sitten elää jossain harhapoluilla

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Esim. muurahainen suojelee kirvoja ja saa heiltä sokeriliuosta ja taas leppäkertut haluaa tappaa kirvat. Pedot taas sitten syövät huonosti voivia saaliita, joilla on sairauksia ja heikkoutta ja geneettisesti avuottomia olioita jne. No ketä ihminen sitta tappaa, no ainakin vihollisia sodassa ja rauhan aikanakin ihmiset tappaa toisiansa ja ihmiset tekevät erilaisia sopimuksia ihan kuten muurahainen imee kirvalta takaosasta sokeriliuosta ja sillai suojelee kirvoja eli tässä on jonkinlainen sopimus olemassa. Jne.

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Ekologinen Tosiasia on että kun salama iskee, voi silloin syttyä tulipalo. No, tästä ei ollut silloin ihminen vastuussa. Vai? Jos majava rakentaa padon ja sillai sitten hukuttaa veden alle muita pikkueliöitä, ei ihminen voi olla silloin majanvan toiminnasta vastuussa, vaan majava itse on vastuussa. Jos tulee kova myrsky, ja kaataa vaikka jonkun kesämökin tai talon nurin ja hajallae, ei siitä voi olla vastuussa ihminen. Kuten kävi jokin vuosi sitten Pohjoia-Karjalassa Kontionlahdella, kun hirmu myrsky kaato puita ja tuhosi erään ihmisen talon tietyllä alueella. Ei tällaisista teoista voi ihminen olla vastuussa. Luonnossa täytyy olla sillai, että ihminen on vastuussa vain omista teoistaa ja muut eliöt ovat vastuussa omista teoistaan.

Ihminen ei voi olla yksin vastuussa ilmastomuutoksestakaan edes. Koska pallo elää universumin ehdoilla. Pallon akseli ja kulma muuttuvat ja kiertorata. Ei tämmöisistä voi ihminen olla vastuussa. Vaatuu luonnossa on kaikilla asukkailla, ihmisilä ja eliöillä,omista teoistaa ja siitä miten sitten vuorovaikutetaan.

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Ihmisen vastuu on vain siinä, että ihminen jotuuu viljelemään maata ja sillai hankkimaan elantonsa ja sitten siinä joudutaan pohtimaan, miten sitä luontoa sitten samalla varjellaan ja milla keinoilla. Jos kerran ihmisen pitää rakastaa lähimmäistään kuten Iso Kirja kertoo, niin silloin joudumme tekemään tekoja , joilla tuota lähimmäisen rakastamista voidaan toteuttaa. Hyvinvointi valtiohan tarkoittaa sitä, että siinä tehdään toimintoja, joilla sitten voidaan lähimmäistä rakastaa ja armahtaa,auttaa jne.

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Eläimet ja kasvit ja maahengitys, puut, meret jne. pukkaavat hiiltä ilmaan ja ihminenkin. Mutta ihminen ei ole ite vastuusta siitä,että kasvit ja eläimet ja meret ,puut , maahengitys jne. pukkaavat hiiltä ilmaan ja se on luonnon oma asia. Ihminen siis ei ole yksin vastuussa ilmastomuutoksesta eikä ihminen voi siksi yksin muuttaa ilmastoa

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Yleensä kait nyt arvellaan että elukat menee kohti Jäämertä muutaman kilometrin vuodessa ja sitten arvellaan että ne sinne sitten kuolevat kun ei ole mahdolista muka mennä eteenpäin. No tässä pitää ottaa huomioon että pallo on pyöreä ja matka ei lopukaan Jäämerelle ja sitten pitää ottaa huomioon se, että mantereet liikuvat ja sillai tulee muutosta luontoon ja samalla lajit matkalla muuttuvat ekologian ja genetiikan avulla. Meillä on ollut 5 sukupuuttoa ja aina vain tulee lajeja olemaan. Osa kuoleekin mutta uusia tulee, eli jos ihminen ei silti suojelisikaan nykyisiä lajeja, niin ei ne lajit tähän lopu. Kyllä ne uusuituvat vaikka ihminen tekisi mitä vain ekosysteemeillekin. Pitää huomata että ihminen ite muuttaa ekosysteemejä kuten muutkin pallon asukkaat tekevät samoin ja sillai oikeastaan vain elämä jatkuu sinne asti miten Luoja sen päättää sitten. Elämä siis muuttuu, lajit muuttuvat ja ekosysteemit muuttuvat. Kuudes sukupuutto ei hävitä elämää, vaan se tulee muuttumaan, vaikka ihminen suojelisikin lajeja nyt, niin ne kuitenkin jossain vaiheessa kuolevat ja muuttuvat. Populaatiot ajautuvat jossain vaiheessa sukupuuttoon ja tulee sitten uusinta omalla ajallaan ehkä 10-20 miljoonan ajalla,ehkä. Sanoohan Iso Kirjakin että ihminen muuttuu Taivaalliseksi Olennoksi, nimittäin ne , jotka tekivät parannuksen

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Pitää muistaa että dinosaurusten aikaan oli jo olemassa nisäkkäistä ja sitten kun dinot kuolivat pois vähitellen, niin nisäkkäät alko lisääntymään ja näin luonto aina toimii. Luonto ei toimi sillai, että sukupuutossa sitten tulisi joku tyhjiö olemaan sillai, että se ei täyttyisi muilla asukkailla. Ordovikauden lopussa oli sukupuuttoja ja silti elämä on nyt jatkunut ja lajeja on tullut elämään ordovikauden jälkeenkin eli on kait aivan turha kait ehkä inttää että nyt ilmastomuutoksen takia lajit kuolee tai osa kuolee sukupuuttoon. Niin käykin kyllä, mutta jostain putkahtaa kuitenkin uusia lajeja elämään niiden tilalle jotka kuolevat sukupuuttoon, mutta sukupuuttoon kuollaan vähitelleen ja sitten jo toiset lajit ovat jo sitten jo valmistautumassa tilalle eli todellisuudessa elämä jatkuu vaikka tulisikin sukupuuttoja ja kuitenkin uudet tulokkaat muovaavat uudet ekosysteemitkin. Ihminen muovaa ekosysteemejä itelle ja sen sivussa sitten tulee uusia valintapaineita muillekin asukkaille eli elämä sillai vain jatkuu , jos vaikka kukaan ei nyt varjelisikaan uhanalaisia lajeja .

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Mikrohabitaattien eläminen heidän eliympäristöissä on jännä asia. Jossain muurahaispesissä saattaa olla 50 lajia kovakuoriaisia jne.Pirstoutumista kait taphtuu mikrojenkin elinympäristöissä ja elämä silti niissä jatkuu

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Mikrohabitaatit ite myös hajottavat tai hävittävät kuluttamalla omia elinympäristöjään eli tekevät ihan samoin kuin ihminenkin eli näin muutkin asukkaat elävät eli hajottavat elinympäristöjäkin. Tilanne on sama kuten ihminenkin tekee. Nämä mikrot elävät sitten jossain lahopuissa, maapuissa, raadoissa, lantakasoissa, lähteissä, lätäköissä, kuivissa pystypuissa tai loisijoina, lammikoissa jne.

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Ekologinen Tosiasia on että lantakasat ja raadot ja sienet loppuvat ja sillai yksi elinympäristö loppuu jo yhden hyönteissukupolven aikana ja sitten hyönteiset joutuvat etsimään uusia asuntoja ja sillai saattavat muuttua ekologian ja genetiikan avulla ja näin syntyy muutoksia eli syntyy uusia elinympäristöjä joissa hyönteisillä on saattanut tulla muutoksia omaan elimistöönsäkin Vai?

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Jos ajatellaan, että nyt lajit sitten vaeltavat joitakin kilomerejä vuodessa kohti Jäämerta, niin ne sitten ei muka pysty enää jatkamaan matkaa. Nyt pitää muistaa, että mantereet liikkuvat ja lajit matkalla voivat ekologian ja genetiikan avulla muuttua.Näin toimii luonto. Pohjoisella alueella on ollut jopa dinosauruksiakin joskus ja nyt Grönnlannissa on ollut maastopalojakin , joten olot voivat ajan kanssa muuttua ja elämä jatkuu lajeillakin

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Kiira-myrskyssä kaatu puita ja ne pitäisi kuulemma WWF:n mielestä jättää metsään lahopuuksi. No epäilen, että metsänomistajat myyvät ne puut ja saavat rahat taskuunsa. No jos ei puita jätetäkään lahoamaan niin lahopuissa olevat habitaatit sitten eivät saa elämisen madollisuuksia ja ne voi sitten vähetäkin tai kuolla sukupuuttoon. Mutta elämä ei tähän lopu, vaan sitten sinne metsään alkaa kehittymään uusia habitaatteja eri elämiseen ja sillai elämä muuttuu ja ekosysteemit muuttuvat. Aikaisempien pallon historian kokemuksien mukaan elämä uudistuu 10-20 milj vuosien aikana eli näin kuitenkin tulee uusia ekosysteemejäkin vaikka jos ihminen ei nyt suojelisikaan elukoita ja luontoa, niin Luojan luonto ite tekee omat uudistukset lopulta kuitenkin. Pitää muistaa että ihminen on osa eskosysteemejäkin ja osaa muuttaa ekosysteemejäkin ja sillai tulee muillekin asukkaille muutoksia ja näinhän kaikki muutkin asukkaat tekevät ekosysteemeissä kuten majavatkin. Kukaan ei voi yksin elää, vaan kaikki elävät ja vaikuttavat toisten elämiseen luonnossa

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Luonnossa ihminen ei voi yksin määrätä luontoa, koska luonnossa kaikki asukkaat , ihminen ja muut tekevät päätöksiä ja kukaan ei voi yksin määrätä luontoa. Ihminen ei siis voi yksin sanella luonnonehtoja. Luonto ite sanelee ketä jää elämään ja ketä uusitaan ja miten muokataan ekosysteemejäkin. Ihminen voi suojella lajeja tai olla suojelematta, mutta luonto ite päättää asiat siksi, koska on muitakin päätöksentekijöitä luonnossa kuin vain ihminen

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Sukupuutot ovat normaali luonnon eläminen. Ihminen ei yksin aiheuta sukupuuttoja , vaan myös eläimet voivat syödä jonkun lajin sukupuuttoon ja luonnonilmiöt voivat aiheuttaa myös sukupuuttojakin. Elämä yleensä monipuolistuu jos kun mantereet eroavat toisistaan ja sitten kun mantereet yhtyvät , sitten monimuotoisuus vähenee

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Lokan tekoallas on 420 neliökilometria , siellä on vähentyneet kahlaajlinnut, sorsakin, mutta sitten ovat lisääntyneet tiirat ja lokit eli näin luonto toimii.Toisia vähennetään ja sitten toisia lisätään eli elämä vain muuttuu. Tietenkin ihminen voi suojella lajeja, mutta kaikki eivät suojele ja vaikka ei suojeltaisia erilaisia lajeja luonnossa, niin luonto kuitenkin ite muuttaa tilanteet uusimalla elämää. Tämähän näkyy Lokan tekoaltaassakin. Lokassa luonto alkaa kuitenkin uusimaan asioista vaikka allas aiheuttikin monien lajien katoamisen koko alueelta ja ainakin vähentymisen. Kahlaajatlinnut oli vähentyneet ja sorsat. Jääkausikaan ei tapa kuitenkaan kaikkia lajeja esim. jään alla olevissa lähteissä jne.

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Meillä on tulokaslajeja kuten persianjättiputki ja lupiini, kurtturuusu jne. Näitä sitten ihmiset yrittävät poistaa ja näinhän luonto juuri toimii kun ihminen on luonnonosakin eli toinen laji yrittää vallata ja sitten toinen laji yrittää estää ja näinkait monet lajit tekevät luonnossa eli ihminen on näin mukana kuten muutkin lajit vaikka ihmisen pitikin varjella luontoa ja saa sitä viljelläkin, niin ihminen on kuitenkin osa luontoa myös.Turha siis on koettaa varjella lajeja, ne kuitenkin jossain vaiheessa kuolevat ja uudet tulee tilalle. Tahallaan ei tietenkään saisi lajeille aiheuttaa hankaluutta, vaan pitää antaa luonnon ite hoitaa hommat ja ihmisen osuus on elää sillai, että lajeja ei tahallaan tuhota. Populaatiot kuitenkin jossain vaiheessa ajautuvat sukupuuttoonkin, mutta se on luonnon oma toiminta.Ihminen kuuluu luontoon ja siksi on osana harjoittamassa elämistä luonnossa kuten muutkin asukkaat

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Luonnossa on sukkessio eli lajit uusiutuvat ja on normaalia että tulee sukupuuttoja siksi koska ympäristöt pitkällä ajalla kuitenkin muuttuvat ja siksi luonnon pitää ite hoitaa lajit. Pitää muistaa että luonto hoitaa myös ihmislajitkin sillai miten Luoja antaa armoa. Kun luonnossa kantokyky heikkenee , alkaa lajeja menemään sukupuuttoonkin

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Luonnossa on ekologinen sukkessio ja se tarkottaa sitä, että ensin tulee esim.avohakkuu alueelle tai palaneelle metsälle pioneerivaihe eli valokasvit ensin. Eli vaikka ei suojeltaisikaan luontoa ja elinympäristöjä pirstottaisiin tai hävitettäisiin, niin sinne aina jää jotain josta alkaa se pioneerivaihe syntymmän eli valokasvit alkavat elämään kuitenkin.

Sitten näiden valokasvien seasta nousee monivuotisa korkeampia kasveja esim.lehtipuita ja pensaista ja ne taas varjostavat valokasveja eli pioneerivaiheen kasveja . Näin syntyy pensasvaihe. Luontoon. Eli jos on joku hävittänyt elinympäristön tai pirstouttanut sen,sinne kuitenkin syntyy pioneerivaihe ja sitten pensasvaihe, koska aina jää jotain elinympäristöön ja luonto ei koskaa tuhoo kaikkea eikä ihminenkään tuhoo kaikkia vaikka ei varjelisikaan luontoa ja lajeja.

Lehtipuut sitten kasvavat isommiksi ja mukaa tuleekin havupuut ja näin syntyy sekametsä eli avohakkuu oli nyt sitten erilaisten vaiheiden kautta saavuttanut sekametsätason. Näin luontoo elää, vaikka joku ei suojelisikaan lajeja ja elinympäristöjä.Toiset yrittää suojella ja toiset ei.

Puuston muuttuessa myös kasvillisuus muuttuu ja elukat samalla. Eliöyhteisö muuttuu kun ympäristö muuttuu ja luonto uusi lajit ja elinympäristöt ja aikaa voi mennä 10-20 milj v

Sukkessiota esiintyy kun männikkö kehittyy kuiville kankaille, kalliot peittyvät kasvillisuuteen kutan tuliperäiset saaretkin ja järvet kasvavat umpeen ja suot muuttuvat rämeeksi siksi että turve kasvaa paksuutta

Eli luontojärjestöt ovat sekä oikeassa että väärässä, kun oikeaa oisi varjella luontoa ja lajeja, mutta sitten väärässä ollaan siinä että muka kaikki sitten tuhoutuu ja ei otetakaan huomioon että luonnossa on ekologinen sukkessio joka uusii luonnon ja elinympäristät ja lajit, jos ei ihminen tai jotku suojele ollenkaan. Näin luonto toimii

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Luonto siis toimii vaikka jotku ei suojelisikaan lajeja ja elinympäristöjä koska aina jotain jää lajeja elämään ja tavaraa elinympöristöihin. Koskaan ei koko pallo ole tuhoutunut kokonaan. Näin siis luontojärjestöt ovat sekä oikeassa että väärässä

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Hyvä esimerkki on tuliperäiset saaret jotka nousee merestä ja niissä on ensin vain laavakallioita ja sitten niihin tuleekin vähitellen kasvillisuutta ja kun kasvillisuus kehittyy niin sen mukana kehittyy elukatkin ja alussa voi tulla elukoitakin ensin jotka pärjää niillä eväillä mitä laavapintaisilla kallioilla on. Laavapintaiset kalliot ovat sitten sama kuin jos ihminen hävittää jonkun elinympäristön ja elukat samalla, niin niistä aina jää jotain tavaraa joka alkaa sitten kehittymään kun sinne tulee uutta jotain tavaraa kuitenkin kuten merestä nousseille saarillekin tulee uutta tavaraa ja alkaa sitten tavaran kanssa kehittymään

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Siis nyt ajatellaan, että ihminen on se joka aiheuttaa sukupuuton nyt ja se oisi se kuudes sitten. No muutkin asukkaat kuitenkin käyttävät ravintonaan toisia lajeja luonnossa. Ja sillai muuttavat elinympäristöjäkin . Vaikka ihminen onkin Luojan kuva niin ihminen elää kuitenkin luonnossa muiden kanssa ja joutuu silloin vuorovaituksiin toisten asukkaiden kanssa. Kukaan ei voi luonnossa elää yksin. Jos populaatiolta loppuu elinympäristössä ravinto siksi, että väkee on liikaa, niin silloin aletaan väkeä vähentämään ja elinympäristö säilyy edelleen vaikka se voi muuttua. Eli siis lajit ikäänkuin menevät sukupuuttoon siksi että elinympäristö säilyisi toisille asukkaile ja näin luonto ei koskaa mene siihen pisteeseen, että koko luonto tuhoutuisi Vai? Eli vaikka nyt onkin menossa kuudes sukupuutto, niin luonto ei tästä silti kokonaan tuhoudu. Luoja on ite luonnon takana ja Hänen armossaan elämme

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Luonnossa on ekologinen sukkessio ja ravintoketjut ja verkot. Tuottajat on ja kuluttajat ja hajottajat. Näitä on luonnossa. Ensin on tuottaja eli kasvi ja sitten sen syö jänis ja sitten jäniksen syö peto eli ilves. Näin luonto toimii.

Jos kasvit häviäisivät, jäniksiltä loppuisi ruoka ja sitten ilvekset eivät voisi syödä jäniksia. Eli siis jänikset katoaisivat ensin ja sitten ilvekset.

No entä ihminen. Ihminen syö kasveja, eläimiä ja jos kasvit ja eläimet häviäisivät, silloin ihmisetkin häviäisivät. NO kuka syö sitten ihmiset?

Ihminen siis tarvitsee kasveja ja eläimiä ja siksi kasvien ja eläintenmäärä pysyy luonnossa sillai koossa, että eläimillekin riittää ruokaa ja samalla ihmisille kun kasveja kuitenkin on enemmistö luonnossa

Muutokset ihmislajissa vaikuttavat sitten ravintoketjun muihin lajien määrään, mutta ihminen ei kerralla syö loppuun kasveja ja eläimiä. Jonkinlainen harkista on. Kaikkia eläimiä ei ihminen syö sukupuuttoon kun kasveja on enemmän ja sitten on eläimiä, niin sillai eläimet ja ihmiset tulevat toimeen Vai? Ihminen siis ei voi elää ilman kasveja ja eläimiäkin ja sitten ihminen osaa lisätä kasveja ja jalostaa eläimiä

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Ravintoketjut luonnossa kun mänty on tuottaja ja sitten orava syö männyn kävyn ja sitten taas oravan syö kettu ja ketun syö sitten karhu ja tämä on sitä ravintoketjuu ja nämä liittyvät sitten ravintoverkkoihin ja orava siis söi kävyn ja sai sillai energiaa omiin elintoimintoihin ja osa tästä oravan saamasta energiasta haituikin ilmaan lämpönä ja näin lämmitti ilmaa. Luonnossa on siis valtavasti kasveja eli tuottajia ja kuluttajia ja näin elukatkin sitten lämmittävät ilmastoa eikä vain yksin ihminen

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Ilmaa siis lämmittää ravintoketjuissa ja verkoissa siirtyvä energia kun sitä osa haihtuu ilmaan lämpönä.

Sitten ilmaa lämmittää auringon säde.
Kiinassa on pahoja saasteita maassa ja ilmass on sumua ja ne voi luoda sitten ns. ydintalven eikä nyt ole kysymys ydinsodasta. Ydintalvi voi sitten kylmentää ilmaa
Vaikuttaa siltä että hiili co2 ei lämmitäkään ilmaan vaan se aina nousee kun lämmöt ilmassa nousee kokemuksen mukaan eli siis ilmastonlämpeneminen voikin johtuu muista syistä kuin vain se, että hiilen määrä nousee. Hiilihän kiertää.
Osa auringon säteestä palautuu takasi ilmassa ja maasta käsin tullut lämpö voi kait sitten jäädä ilmaan jos on esteitä ilmassa vai?

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Blogi Riston Roskasaitti kait kertoo lämmittääkö hiili vai ei

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Tiede-lehti 11.11. 2014 kertoo että ihminenkin tuottaa lämpöö ilmaan ja ravintoverkoissa ja ketjuissa siirtyy energiaa oravalta ketulle kun kettu syö oravan niin kettu saa siitä energiaa vain 1/10 osan ja loppu enrgiasta menee ilmaan lämittämään ilmaa ja ihmisiä on nyt yli 7 miljardia

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Kuutio ilmaa pitäs lämmittää ja siihen tarvitaan energiaa 1.2 kJ/kgK

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Elukat ja ihmiset ja kasvit pukkaavat ilmaan lämpöä ja ihmisä on yli 7 miljardia ja tieteelle tunnetaan lajeja jotain 1.4--1.8 milj mutta arvellaan että lajeja voi olla jopa 30 milj tai enemmänkin luonnossa

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Kirja Yrjö Haila--Richard Levins: Ekologian Ulottuvuudet
Nyt kun jää sulaa pohjoisella alueella niin se oisi kirjan mukaan normaalia että jäät sulaa pohjosen alueella aina 100 000 vuoden välein ja välillä siis on jääkausia ja sitten jäät sulaa ja maata tulee näkyviin ja tulee jääkausien välivaihe ja tässä välivaikeessa sitten pohjoise alueen puut ja eläimistä muuttuvat kirjan mukaan , kappale 2 Ekologian säännönmukaisuuksia

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Hyvä Kirja Kari Keskitalo: Maapallon Muuttuva ilmasto
Hyvä Kirja Pekka Kuusi: Tämä Ihmisen Maailma

Toimituksen poiminnat