Lunkka: Maapallon Ilmastohistoria
Lunkan Maapallon Ilmastohistoria kertoo paljon ilmastonmuutoksissa pallon historian aikana. Siellä on kerrottu jääkausista ja hiilen co2 määristä ja metaanista ja sateista ja tuulista. Auringosta jne. Kirjassa kerrotaan kylmistä ajoista ja jääkausien syntymisistä ja syistä. Kirjassa on myös kertomuksia lämpimistä ajoista. Eli siis sillai ei voi nytkään inttää, että ilmasto vain ainoastaan jäähtyisi. Ilmasto voi lämmetäkin ilmastohistorian oman kokemuksen mukaankin. Se, miten ja milloin ilmasto lämpenee, siitä voidaan keskustella ja esittää omia arvioita ja inttoja jne. Sääntö on kuitenkin se, että ilmasto ei voi aina vain jäähtyä, vaan myös tulee lämpimiä aikoja . Meret voi nousta. Sateita voi tulla ja myrskyjä. Lajeja voi kuolla ja uusiutua. Vyöhykkeet voi muuttua ja päiväntasaajan alue voi myös jäähtyä ja sinne voi tulla vähemmän sateitakin. Tundrat voivat myös muuttua. Metsät voivat osittain muuttua erilaisiksi ja lajitkin. Nämä kaikki voivat tapahtua Luojan luonnon omalla ajalla joko hitaasti tai sitten vauhti voi välillä kiihtyäkin. Siitä voidaan sitten keskustella, että lämpeneekö ilmasto vai ei ja miten lämpenee ja miksi lämpenee, vai tuleeko kylmiä kausia ja jääkausia . Eletäänkö nyt jääkauden jälkeistä elämää ja sillai oisi tulossa lämpenemistä .Kuoleeko lajit mennessään kohti Jäämerta, vai muuttuuko pohjoisen alue sillai , että sinne pyrkivät lajit sitten muuttuvat uuteen ympäristöön. Pohjoinen alue on jo 17 kertaa sulanut 2 miljoonan vuoden aikana prof Hailan ja Levinsin kirjan Ekologian Ulottuvuden mukaan. Metsät voivat alkaa kasvamaan eri paikoissa ja autiomaat voivat muuttaa paikkoja ja aavikot. Ihminen voi keksia uusia innovaatioita ja tehdä ruuat eri tavalla ja hyödyntää pallon varastoja eritavalla kuin nyt . Jne.Ilmasto siis jäähtyy ja lämpenee . Ilmaston lämpenemistä vastustavien pitää myös ottaa huomioon Lukan kirjan Maapallon Ilmastohistoria sillai, että siellä kerrotaan myös lämpimiä jaksoja ja muutoksia pallon elämässä ilmaston johdosta . Jne. Eli siis ilmasto ei yksin aina jäähdy, vaan voi omalla ajallaan muuttua lämpimäänkin päin. Kaikki taphtuu kuitenkin tietyllä nopeudella, jota ihminen ei aina osaa arvata. Ison Kirjan mukaan ihmisen pitäsi elää luonnosta sillai, että se samalla varjeltuisi. Sitä sitten voisi pohtia , että miten sitä sitten eletään sillai, että saadaan työtä ja samalla varjellaan luontoa.
Vaikka Lunkka ei itse näyttänyt lopullista kantaa ilmaston lämpenemisen syihin ottavankaan, hän kuitenkin piti mahdollisena, että hiilidioksidipitoisuuden lisääntyminen ilmakehässä voi johtaa ilmaston nopeisiin muutoksiin:
”Voi vain toivoa, että ilmasto lämpenesi vähitellen, jolloin ihmiskunnalla olisi aikaa sopeutua muutoksiin.”
Olen useasti viitannut kirjan sivulla 147 olevaan toteamukseen:
”100 miljoonan vuoden ajalta kerätty geologinen aineisto ilmakekehän hiilidioksidipitoisuudesta osoittaa, että kymmenien miljoonien vuosien aikavälillä ilmakehän hiiliioksidipitoisuus on seurannut ilmaston vaihteluja.”
Kun myöhemminkin ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kehitystrendit ovat seuranneet ilmaston lämpötilojen kehitystrendejä eikä päinvastoin, olen tullut siihen tulokseen, että ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden muutokset eivät ilmaston lämpötilamuutoksia hallitse. Tämähän nähdään mm. viimeisen parin vuosikymmenen ajalta, jolloin ilmaston lämpötila ei ole noussut ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousun myötä. Sama näkyy myös viimeisen noin neljän vuosikymmenen ajalta, kun David Wojick toteaa sateliitimittauksiin liittyen, että se mitä ilmaston lämpötila on sinä aikanana muuttunut, johtuu luonnillisita El Niño -ilmiöistä eikä ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden noususta.
Ilmoita asiaton viesti
Aivan . Näin voidaan keskustella. Voidaan esittää näkökulmia. Varmaan tämä hiili co2 kummittelee tässä ilmaston lämpenemisessä. Liitukauden kertomuksessa on yksi jännä kohta, jossa kerrotaan, että hiili co2 laski, mutta lämmöt ei laskeneet( jos kertomus on sitten aito)Mutta voimmeko pitää varmana, että muutokset tapahtuvat luonnossa hitaasti?Eli siis nopeat muutokset eivät oisi niin nopeita kuin mitä ihminen vaatisi tai ymmärtäisi. Ekologian kirjallisuus kyllä ei minusta puolla kovin nopeita muutoksia luonnossa aina, vauhti voi olla hitaampaa ja sitten taas hiukan nopeata luonnossa. Lunkka puhuu pitkist ajoista ja 24 000 vuotta siten merenpinta oli jotain 130 m alempi kuin nyt Lunkan oman taulukon mukaan kirjassa
Ilmoita asiaton viesti
Nii aivan, siis kymmenien miljoonien vuosien aikavälillä, ei siis edes 100v, ja hiili co2 oisi seurannut vaihteluja …. jne..
Ilmoita asiaton viesti
Keskiajan lämpökauden jälkeen oli melkein 500 vuotta ”kylmää” . Hiilidioksiidilla oli siis erittäin kauan aikaa mennä takaisin mereen josta se lämpenemisen myötä tuli taas ”takaisin” kasvillisuutta ravitsemaan.
Ilmoita asiaton viesti
No se varmaan ihmisestä tuntuu 500 vuotta pitkältä ajalta, ja jos vielä ajattelee universumin ikää sieltä asti, mistä valo tulee
Ilmoita asiaton viesti
No siis on esitetty että hiilen varastot maapallossa ja ilmassa oisivat yhteensä 60 000GtC ja nyt ilmassa on vain 412ppm. No Lunkka on esittänyt lämpimiä aikoja kirjassa sillai, että on ollut paljon lämpimämpää aikaa kuin nyt ja ennen ihmistäkin. Sitten pitäs katsoo, että millon ne fossiiliset polttoaineet ovat syntyneet.No sitten taas nyt meillä esitetään, että ihminen oisi syypää ilmaston lämpenemiseen, kun pukkaa hiiltä co2 ilmaan ja ilmassa pitäs olla yhdisteitä jotain 3000 joidenkin mielestä ja Kulmalan mukaan niitä piti muistaakseni olla vain 1200 vai miten oli?No sitten on esitetty että millaset ovat merenpumput jos on lämmintä tai jos on jääkausi jne.No sitten voisi pohtia, että miksi oli ennen ihmistä ilmasto lampimämpää kuin nyt ja vielä hiiltä co2 oli ollut hurjasti enemmän kuin nyt.No sitten on esitetty että hiiltä tulee avaruudesta ja sitä syytää tulivuoretkin ja sitten kait Lunkkakin esittää, että jääkausina hiiltä on vähemmän ilmastossa
Nyt sitten vuonna 2018 heinäkuu meillä oli keskilämpöennätys ja entinen 19.6–0,4 ennätys oli vuonna 1941 ja maapallon ikä on 4.6 miljardia vuotta jne. Ja nyt mantereet enemmistönä sijaitsevat pohjoisella pallonpuoliskolla päiväntasaajan yläpuolella. No sitten on kerrottu, että hiili co2 ei nostanutkaan lämpöjä kasvihuoneessa jne.No sitten on kerrottu, että säät tilastoidaan ja esitetään sitten malleja ja sillai kerrotaan ihmisille sääilmiöitä joita kait voidaan hyvin ennustaa vain tietyillä tavoilla n 2 viikkoa vai tai kerrotaan tuulien ennustuksia tai sateita jne.
No sitten on esitetty että hiiltä oisi maankuoressa 10 000 miljardia tonni muistaakseni,kivihiiltä.Turvettä sitten kehittyisi uutta ja aikaa menisi 10 000 vuotta ja fossiiliset polttoaineet ovat sitten kehittyneet satojen miljoonien vuosien aikoina jne.
Sitten on esitetty, että jos hiili co2 on ilmassa alle 0.02 % niin kasvit ei sitten kasva ja miten sitten metsiä olikin n 8000 vuotta sitten jotain 62-64 miljoonaa neliökilometria luonnossa eli sillonhan sitä hiiltä on täytynyt olla ilmassa paljonkin jotta metsiä oisi noin paljon ollut kun niitä nyt on jotain 40 miljoonaa neliökilometriä luonnossa eli siis mittauksen alussa piti olla hiiltä co2 ilmassa vain 0.03% kait ennen telollista vallankumousta suunnilleen eli siis jotain 280ppm.Kasvu oisi silloin ollut heikkoa luonnossa kasveilla. Lunkka kertoo että alinmillaan hiiltä co2 oli jotain 180 ppm eli eihän silloin kasvit ole voineet edes kasvaa. Todellisuudessa tietojen mukaan kasvit tuli maalle viherlevistä käsin ja olivat alussa muutaman sentin pituisia ja niissä ei ollut lehtiä, vaan itiöt oli vain päissä ja olivat haarautuneita ilman lehtiä. Viherlevissä on kasviorganologian tietojen mukaan juurimainen osa ja lehtimäinen osa ja varsimainen osa ja näistä ne kasvit alko tulemaan maalle
Ilmoita asiaton viesti
No sitten me tiedämme, miten hiilihydraatit tehään. Niitä tehään ainakin auringon energian avulla, vety ja hiili co2 yhistetään mutta vain auringon energian avulla, vesi täyty hajottaa. No, miten muuten me tekisimme hiilihydraatit, millä energialla sen voisi tehä?Oohan meren syvyyksissä bakteereja jotka eivät tartte auringon valoa, nehän tekee ilman auringon energiaa, mutta siellä on hiiltä co2 myös heillä käytössä
Ilmoita asiaton viesti
No minä en tiedä, mitä muut sanoo seuraavasta tiedosta.
1.Vesi oisi kasvihuonekaasu
2.Kaasumainen vesihöyry ottaa talteen molekyyleillä auringosta ja maasta tulevan säteilyn
3.Ja näin molekyylit sitten saavatkin lämpötilan nousun ilmassa
4.Hiili co2 oisi sitten toiseksi tärkein kasvihuonekaasu
5.Jonkun mielestä sitten taas hiilen co2 pitäisi ensin virittyä sopivassa aallonpituudessa jne.
6.Hiilen co2 lisääntyminen ilmassa voi välillisesti nostaa vesihöyryn määrää ilmassa
7.On monta muutakin tekijää maapallon lämpötekijöihin, esim merien kyky varastoida lämpö jne
8.Kasvihuoneen lasi läpäiseen auringon lämmittävää valoa, mutta hidastaa siten lämmön karkaamista ulos takasi. Valon kulkiessa lasin läpi , se tekee mutkia eli siis kasvihuoneessa auringon valo lämmittää sitä ja kertomuksien mukaan hiili co2 ei ollutkaan lämmittänyt. Auringon valo menee lasin läpi ja sitten lasi estää valon pääsyä takasi ulos ja hidastaa ja lämmöistä sitten osa jääkin kasvihuoneen sisään ja se sitten lämmittää kasvihuonetta,vaikka sinne pumpattaisiin lisää hiiltä co2, niin se hiili co2 ei sitä lämpöä siellä kasvihuoneessa nosta,vaan auringon valo sen nostaa .Happi on peräisin vedestä.Merissä tuotetaan 40% ilmakehän hapesta
9.No entä pilvisyys ja höyrystynyt vesi:Suurin osa auringon säteilyenergiasta on näkyvää valoa. Ja tämä näkyvä valo läpäiseen vesihöyryn ilmassa ja lämmittä maata.No sitten lämpö pyrkii karkaamaan avaruuteen, mutta ei karkaa näkyvänä valona vaan lämpösäteilyna infrapuna–aallonpituuksina ja sitten vesihöyry ja pilvet absorboivat ja lämpö ei sitten pääsekään takasi avaruuteen.Talvella sitten pilviset yöt ovat lämpimiä.Ja sitten tilanne jatkuu. Pilvet alkavat jäähdyttämään ja heijastavat takasi auringon valoa avaruuteen yläpinnoissa
Näkyvää valoa on n 400—780nm eli eniten( eräs arvio on 390–760 )
Ilmoita asiaton viesti
Mielenkiintoista, olet perehtynyt hyvin luonnonilmiöihin…
Ilmoita asiaton viesti
En löydä juuri mistään tietoa, miten on ilmakehän happitaso muuttunut tässä edes sadan vuoden sisällä.
Jännä juttu? Happi nimittäin on elämällemme tärkeämpää, kuin ruoka ja vesi.
Luulisi että asiaa oltaisiin tutkittu? Ei ole. Miksei? Halutaanko asiassa salata jotain?
Hiilidioksidin määrä ei liene niin merkityksellinen. Tosin se on fotosynteesin kautta suoraan suhteessa happeen.
Vaihtelu vain voi kestää kauan aikaa. Millainen on happikäyrä nyt verrattuna hiilidoiksidiin? Emme tiedä eikä näköjään asiaa haluta edes tutkia.
Se kuitenkin tiedetään että valtaosa metsistä on tapettu. Samoin valtamerien ekosysteemit on tiedetty olevan kuolemankourissa, jo vuosikymmeniä.
Pääosa ilmakehän hapesta tulee mikroskooppisen pienistä levistä merissä. Otsonikato tuo maanpinnalle yhä enemmän, vaarallisempia UV-säteitä. Luokkia on siis UVA, UVB ja UVC.
Kun otsonikato edistyy, ei lisäänny ainoastaan A ja B, vaan lopulta myös C joka tappaa mikrobeja tehokkaasti.
Suurin huoli, ilmaston pilaantumisessa ihmisen toimesta: ei ole hiilidoksidi. Se on suorastaan merkityksetön siihen verrattuna, jos kohta pitää alkaa ostaa happea pulloissa – Suomessakin, että voi elää.
No, ehkä tämä on sitten joidenkin tahojen tavoite – sehän olisi hyvää bisnestä?
Ilmoita asiaton viesti
No Lunkka kertoo hapesta myös kirjassaan Maapallon Ilmastohistoria. Happi on lähtöisin vedestä ja kun kasvi tuli maalle viherlevistä, niin ne alko yhteyttämään ja sillai happea tuli lisää. Vesi on palamisen tulos. Suomen metsä alko sillai, että ensin oli jääkauden jälkeen tundraa ja aluskasvillisuudesta sitten kehitty metsä, sekametsä , ensin koivu ja siten mänty ja muuta puutaa ja kuusi. No sitten taas paljaille tulivuoren saarille kyllä syntyy pikku hiljaa ekosysteemi.Kirja Hanski Kutistuvat Maailma tai muut Hanskin kirjat, ne kertoo luonnosta tai Hanski : Ekologia jne
Ilmoita asiaton viesti
No happi on peräisin vedesta. Happea on ollut ilmassa arvion mukaan jopa 30%. Nyt hiilen co2 varastot pallossa ja ilmassa ovat yhteensä 60 000 GtC ja ilmassa nyt on hiiltä co2 412ppm. Happea tuli kun kasvit alko yhteyttämään luonnossa. Kasvit synty viherlevistä maalle jne. Lunkkakin kertoo hapesta
H2O on palamisen tuote
Ilmoita asiaton viesti
No ainakin sinilevän solu kun hajoaa, niin se vapauttaa yhteyttämisprosessissa vedestä erottamat happiatomit ja sillai syntyy ilmakehä ja sinilevää on jo ollut kait jo 3.8 miljardia vuotta jo luonnossa
Ilmoita asiaton viesti
[…] Lunkka: Maapallon Ilmastohistoria | Uusi Suomi Puheenvuoro – Auringon valo menee lasin läpi ja sitten lasi estää valon pääsyä takasi ulos ja hidastaa ja lämmöistä sitten osa jääkin kasvihuoneen sisään ja se sitten lämmittää kasvihuonetta,vaikka sinne pumpattaisiin lisää hiiltä co2, niin se hiili co2 ei sitä lämpöä siellä kasvihuoneessa nosta,vaan auringon valo sen nostaa .Happi on. […]
Ilmoita asiaton viesti