Sinilevä ja ihmisen teot

Sinilevä eli syanobakteeri, sinibakteeri. Maapallon vanhimpia asukkaita. Ehkä jo 3.8 miljardia vuotta jo asunut maapallossa. Miten sinilevä liittyy ihmisen tekoihin?Ilmakehä syntyi sinilevien ansiosta.Sinilevä hajoaa ja vapauttaa yhteittämisproseissa  vedestä erottamat happimolekyylit ja näin sitten pitäs se ilmakehä syntyä.Happi on lähtöisin vedestä ja kasvit yhteyttävät ja pukkaavat happea ilmaan.Sinilevä syö ravinnoksia fostoria ja kykenee ottamanaan typpeä ilmasta ja sinilevä tarvitsee valoa vähemman kuin muut levät.Osa on mykyllisiä.Fostori jos lisääntyy, niin sitten sinilevätkin lisääntyvät. Ihminen jos virtsaa ja ulostaa luontoo, niin fosfori sitten lisääntyy. Vedenpuhdistuslaitokset sitten puhdistavat jätevesiä ja sillai niistä ei sitten pitäs fosforia mennä veteen.Tehtaat tekevät lannoitefosforin ja sitä ei  kasvit kaikkia niele itseensä. Lannoitefosfori ei kait kuulu normaaliin luonnonkiertoon.Louhittu fosfori.Osa fosforisa ei pelloilla imeydy kasveihin ja sitten ylimäärä meneekin ojiin ja vesiin. Ihminen ei kait ole osannut tehä semmosta fosforia että sen kaikki söisi kasvit pellossa ja sillai osa jää syömättä ja voi mennä sinilevän ravinnoksi ja sillai siten sinilevät kasvavat ja osa niistä on myrkyllisiä ja sitten tuleekin kieltoja uimarantoihinkin. Miksi ihminen ei osannut tehä semmosta fosforia jonka söisi kasvit lautasen puhtaaksi. Eli siis ihminen pitäs muuttaa asiaa ja saada fosfori semmoseen muotoon että kasvit  syö lautasen puhtaaksi. Sinileville jäisi sitten typpi luonnosta ja ehkä vähäsiä määriä fosforiakin. Sinilevä osaa sen typen ottaa ilmasta.Vai joko ihminen on tehnyt fosforin suhteen uuden ratkaisun?Ruokaakin on pakko ihmisen saada ja työtä ja toimeentuloa. Maajussit varmaan mielellään käyttäisi semmosta fosforia jonka kasvit nielevät kaikki poskeen ja mitään ei muille jäisi.Tässä ei oiskaan kenenkään syytä, että matalia järviä rehvöityy, vaan siitä, että kasvi pellossa tekee sillai, että osa fosforistakin ei sitoudu kasviin ja se oisi sitten huono fosfori tai lajike ja  ei kykene sitomaan kuten jos on vaikka villiporkkana, niin se ei taida sitoa nykyisen porkkanan lainnoitemäärää, eli siis ei kykenisi sitomaan eli saattaisi jäädä lannoitetta paljon maahan ja fosforiakin vai?
 

JaliKarjalainen1

pohtii puutarhakasvien tauteja ja tuholaisia, ekologia, genetiikka, biologia, ympäristö,raamatun asiat,kasviorganologia,kasvianatomia,kasvifysiologia,kasviekologia,kasvipatologia,metsäpatologia

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu