Sinilevä ja ihmisen teot
Sinilevä eli syanobakteeri, sinibakteeri. Maapallon vanhimpia asukkaita. Ehkä jo 3.8 miljardia vuotta jo asunut maapallossa. Miten sinilevä liittyy ihmisen tekoihin?Ilmakehä syntyi sinilevien ansiosta.Sinilevä hajoaa ja vapauttaa yhteittämisproseissa vedestä erottamat happimolekyylit ja näin sitten pitäs se ilmakehä syntyä.Happi on lähtöisin vedestä ja kasvit yhteyttävät ja pukkaavat happea ilmaan.Sinilevä syö ravinnoksia fostoria ja kykenee ottamanaan typpeä ilmasta ja sinilevä tarvitsee valoa vähemman kuin muut levät.Osa on mykyllisiä.Fostori jos lisääntyy, niin sitten sinilevätkin lisääntyvät. Ihminen jos virtsaa ja ulostaa luontoo, niin fosfori sitten lisääntyy. Vedenpuhdistuslaitokset sitten puhdistavat jätevesiä ja sillai niistä ei sitten pitäs fosforia mennä veteen.Tehtaat tekevät lannoitefosforin ja sitä ei kasvit kaikkia niele itseensä. Lannoitefosfori ei kait kuulu normaaliin luonnonkiertoon.Louhittu fosfori.Osa fosforisa ei pelloilla imeydy kasveihin ja sitten ylimäärä meneekin ojiin ja vesiin. Ihminen ei kait ole osannut tehä semmosta fosforia että sen kaikki söisi kasvit pellossa ja sillai osa jää syömättä ja voi mennä sinilevän ravinnoksi ja sillai siten sinilevät kasvavat ja osa niistä on myrkyllisiä ja sitten tuleekin kieltoja uimarantoihinkin. Miksi ihminen ei osannut tehä semmosta fosforia jonka söisi kasvit lautasen puhtaaksi. Eli siis ihminen pitäs muuttaa asiaa ja saada fosfori semmoseen muotoon että kasvit syö lautasen puhtaaksi. Sinileville jäisi sitten typpi luonnosta ja ehkä vähäsiä määriä fosforiakin. Sinilevä osaa sen typen ottaa ilmasta.Vai joko ihminen on tehnyt fosforin suhteen uuden ratkaisun?Ruokaakin on pakko ihmisen saada ja työtä ja toimeentuloa. Maajussit varmaan mielellään käyttäisi semmosta fosforia jonka kasvit nielevät kaikki poskeen ja mitään ei muille jäisi.Tässä ei oiskaan kenenkään syytä, että matalia järviä rehvöityy, vaan siitä, että kasvi pellossa tekee sillai, että osa fosforistakin ei sitoudu kasviin ja se oisi sitten huono fosfori tai lajike ja ei kykene sitomaan kuten jos on vaikka villiporkkana, niin se ei taida sitoa nykyisen porkkanan lainnoitemäärää, eli siis ei kykenisi sitomaan eli saattaisi jäädä lannoitetta paljon maahan ja fosforiakin vai?
Eikös fosforista ole maailmalla niukkuutta, mutta silti sitä on vara säilöä Itämeressä.
Ilmoita asiaton viesti
>Osa fosforisa ei pelloilla imeydy kasveihin ja sitten ylimäärä meneekin ojiin ja vesiin….
ooo
Tuo nyt väkisinkin panee kysymään, että jospa foforia levitettäisiin pelloille vaan suurin piirtein se määrä, jonka kasvit kykenevät käyttämään.
(No niin…. eihän ne fosforikauppiaat tietenkään tämmösistä ajatuksista tykkää)
Ilmoita asiaton viesti
no se ei taida muuttaa tilannetta, että jos vähennetään fosforin määrää pelloissa, niin silloinkaan kasvit pelloissa eivä ota kaikkia fosforeja käsittääkseni olipa sitä fosforia vähä tai paljon. Se pitäisi keksiä semmonen fosfori jonka kasvi pellossa kykenee ottamaan kokonaan tai sitten pitä pohtia lajike ja jalostaa uusi lajike. Kenekään syy tämä ei ole, vaan asia on siinä, että ihminen ei ole osannut tehä lannoitefosoria kuten se on luonnossa tai ei ole osannut tehä lajiketta joka söisi kaikki fosforit poskeen, vai?
Ilmoita asiaton viesti
Joo…… hyvä kun selitit. Mulla oli ajatusvirhe. Siis laitetaan fosforia paljon tai vähän, aina jää yli, joka valuu vesiin.
Ilmoita asiaton viesti
Niin varmaa tuleekin ajatus, että että fosforia oisi liikaa levitetty, no tässä on kyse pellossa olevan lajikkeen kyvystä sitoa fosforia eli osa pelloille levitetystä lannoitteesta ei sitoudu ravinnoksi käytettävään kasvimassaan eli sitten pitää kysyä, että miksi ei sitoudu eli kymys sitten ei oisikaan määristä. Oohan näissä mukana ph ja lämmöt ja miten paljon on pellossa olevalla kasvilla juuria jne.Puutarhoissa yleensä ph on 6-7 tai sitten peruna esim viihtyy jopa 5 tai metsät ja viljat , niilläkin oma suositus on viljoilla, siis ph jne.Niin ja sitten tätä fosforia voi liuetan järviin moottoriteiltäkin, jos sinne on yritetty kasvattaa nurmea viemräijätteen fosfori, viemäriveden fosforiliettellä että nurmi sitten tulisi nopeesti jne. No tässä on nyt kyse sinilevästä ja fosforista. No fosforikauppiaat varmana tykkäisi semmosesta fosforista jonka kasvi pystyisi kokonaan lautaselta syömään, eikä vain osan. No tässä on monia asioita matkassa. Esim matalat järvet jne…..Eli siis jos ajatellaan sillai, että fosforia levitettäisiin vain vähän että kasvit voisivat sen imasta itseensä, niin siinä ehkä käy sillai, että siitä vähästäkin osa jää maahan , kun kasvi ei pysty sitomaan siitä vähästä määrästä kuin osan eli osaa jää jäljelle maahan siitä vähästäkin määrästä. Jos oisi vaikka tehty kasvualustakin,
Ilmoita asiaton viesti
Pellossa pitäisi olla ph siinä 6.5–7.5 niin sitten se loisi fosforin käyttökelpoisuuden. Jos ensin kylvät, niin sitte heti kasvi ottaa lannoitefosforista vain 10% ja loput fosforista ottaakin pellossa olevasta fosforireservistä. Eli siis ensin kylvön jälkeen kasvi käyttä suoraan lannoitefosforista sen 10% eli siis ei käytä 100% ja loput sitten saa fosforireservistä jos ph on otollinen fosforille pellossa. Jos ph laskee alle 6, niin silloin rauta ja alumiini lisääntyvät pellossa ja ne sitten sitovat fosforin kasville käyttökelvottomaan muotoon, vai?Eli jalosta lajike joka voi ottaa fosforin myös alle 6ph:ssa ja voisi ottaa heti alussa kylvön jälkeen suoraan sitä lannoitefosforia sen 100% ja sittenhän ei tarttisi ottaa enää fosforireservistä fosforia jos ph onkin alle 6 koska silloin reservissä oleva fosfori oisi kasveille käyttökelvoton muoto eli koko homma ei ole maajussien eikä silti kenenkään syytä, vaan miten me osaamme sen tehä
Ja sitten voisi jalostaa kasveja sillai, että jos ajattelet jalkapalloa ja sitten lasket sen pallon pinta-alan, sen pinta-alan johon sinä potkaset eli jos joku kasvi oisi jalkapallo kuten pyöreä kokkibakeeri niin se kasvi ottaa ravinteita sitä paremmin mitää laajempi on se pallon pinta-ala, se ala mihin sinun jalka osuu eli se pinta-ala jos ois jollakin kasvilla laajan niin se ottaisi paremmin ravinteita maasta. Näitä kasvien ulkoisia rakenteita käsitellään kasviorganologiassa ja kasvianatomia taas käsittelee kasvin sisäelämää jne
Lisäksi fosforia voi päätyä maahan ja vesistöihin kallioperän rapautumisesta ja ojituksista ja hakkuista ja maanmuokkaus ja lannoitus, asutukset jne
Kasvin pellossa sitten pitäsi hyväksyä tuo ph 6, no kaura taitaa viihtyä melko happamessakin kuten peruna tai metsät jne
Ilmoita asiaton viesti
Siis jo panet fosforia liian vähän peltoon kasveille, se ei ratkaise kasvien sitomiskykyä. Lannoitefosfori ei sitoudu ravunnoksi käytettävään kasvimassaan olipa sitä liikaa tai vähä. Kysymys on kasvin sitoutumisesta eikä fosforin määrästä. Pitäs sitten osata jalostaa semmonen kasvi peltoon, että sen sitomiskyky oisi parempi tai sitten uusia lannoitefosfori kuten se on luonnonkiertokulussa vai?
Ilmoita asiaton viesti
Muokkauskerroksessa fosforia n. 1200 mg/kg n 800 – 1900 mg/kg (Saarela et
al. 2003)
Pitoisuus riippuu lähtöaineksesta ja viljelyhistoriasta
Epäorgaanista (PO4-P) ja orgaanista fosforia (kasvi tai eläinperäistä)
Orgaanisen fosforin osuus vaihtelee riippuen maalajista ja
viljelyhistoriasta. Orgaanista fosforia voi olla yli 50% kokonaisfosforista.
Tästä helppoliukoista on noin 10 prosenttia, eli sitä mitä Jali ilmeisesti ajaa takaa.
Ilmoita asiaton viesti
Nii no sinibakteeri tarttee myös typpeä ja hiiltä jota se saa se sitten saa hiilestä co2 ja typpikaasuista. Jos niitä on paljon vedessä, se on rehevöitymisen merkki. Eli pitää olla muutakin kuin fosforia. Yksinkertaiset solut sopivat hyvin erilaisiin vaihteluihin luonnossa. No tässä minulla on kyse kasvin sitoutumiskyvystä kasvilla
Ilmoita asiaton viesti
No jos tehään koe, otetaan luonnosta esim villiporkkana ja pannaan se kasvamaan samanlaiseen kasvualustaan ja samanlaiseen lannoitukseen kuin nyt mitä viljellään yleensä porkkanoita puutarhoissa ja ammatissa, niin miten käy, ei taida onnistua, porkkana ei kasva, koska se ei kykene ottamaan ravinteita samalla tavalla kuin nykyiset jalostetut porkkanat nykyisistä kasvualustoistaan, niin arvelen.Eli ravinteet jää kasvualustaan silloin. Vai?
Ilmoita asiaton viesti
No Turun Sanomat 12.7.2007 kertoo otsakkeessa: Lämpö ja ravinteet eivät yksin selitä sinilevän syitä
Sinilevä voi jakaantua jo +12 asteen lämmössä ja voi lisääntyä. Lannoitefosfori ei kuulu luonnon normaaliin kiertoon, se on louhittua.Eli siis ihminen ei ole sitten osannut tehä lannoitefosforia sillai, että se kuuluisi normaaliin luonnon kiertoon ja sitten ihminen jalostaa kasveja ja luo niihin ominaisuuksia. Siksihän jalostetaan kasveja. Pelloille osa levitetystä lannoitteesta ei sitoudu ravinnoksi käytettävään kasvimassaan eli siis ihminen ei ole sitten kait osannut tehä semmosta lajiketta että se ravinto sitten sitoutuisi sillai, että osa ei jäisi maahan ja sitä kautta vesistöön rehevöittämään.
Eihän tämä ongelma selviä sillai, että supistetaan maataloutta, vaan sillai että tehään semmonen fosfori, joku yhtyy luonnon kiertoon ja samoin pitäs tehä sopiva lajike. Turun Sanomien otsakkeen voi sitten googlata, niin sitten näkee , että ei aina ravinto ja lämpö ratkaise sinilevä ongelmia vesistöissä .Sinilevä syö typpeä ja hiiltä myös ja sitä esiintyy erilailla eri paikoissa Turun Sanomien kertomuksen mukaan.Fosforin määrää useissa kirjoituksissa pohditaan sinilevän ravintona
Ilmoita asiaton viesti
Ihminen siis puhistaa jätevesiä ja sitten tekee fosforilietteestä mullan ja ja näin sitten fosfori valuukin vesiin sinilevän ravinnoksi- Eli siis onko nyt niin, että tässäkään ihminen ei osannut tedä asiaa loppuun vai?Vai miten sitä fosforia on sitten jäteveden puhdistuksen jälkeen siinä mullassa?
Ilmoita asiaton viesti
Orgaanista fosforia voi olla esim savimailla kokonaismäärästä tutkimuksen mukaan jotain 45–64% ja 22–26 orgaanisesta fosforista oli käyttökelpoista kasveille. Eli siis miksi kasvi ei pystynyt ottamaan kaikkia orgaanista fosforia eli minusta kasvi ei osannut ottaa sitä, koska sillä kasvilla oli tietynlaiset ominaisuudet ja ne ei riittäneet ottamaan orgaanista fosforia tuon 45–64% ja silloinhan oisi sitä satoa tullutkin lisää vai?Tai sitten pitäs olla muutos orgaanisessa fosforissa että se oisi käyttökelpoinen ja kasvi söisi lautasen tyhjäksi vai?
Ilmoita asiaton viesti
No nyt tulee mieleen, että miten sinilevien (syanobakteerien) käy syksyllä meressä kun myrskyt sekoitavat vesiä ja myöhemmin jäät peittävät vedet. Jääks ne kyttäämään sinne pinnan alle ja pulpahtavat seuraavana kesänä taas pintaan, vai miten se menee.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä ne sinilevät ja levät elävät talvellakin jään alla. Kertomuksia löytyy jos googlaa sanalla:
1.Kuinka levät talvehtivat–Puhdasvesijärvi ( Vesijärvi tutkimus Suomessa)
2.Talvella kukkiva Sinilevä ihmetyttää taas–Savon Sanomat
Noissa on siten kertomuksia talvehtimisista jne.
Ihminen siis ei ole osannut tehä asioita sillai, että ei syntyisi sinileviä haitaksi jne. Joten ketään ei silti kannata syyttä, ei maajusseja eikä astutuskeskuksien ihmisiä, me tarvitsemme ruokaa jne….
Ilmoita asiaton viesti
No bakteerit yleensä lisääntyvät hitaasti jos on kovin kylmää. Meressä on vesi kuten järvissä talvellakin +4 astetta ja pinta voi olla järvissä silti jäässä. Järvet ei koskaan jäädy umpeen.Sinilevä voi lisääntyä eli jakaantua jos on lämpöä vain +12. Onhan ne sinibakteeri säilyneet läpi talvien kun kerran ne on jo elänneet alakaen jopa 3.8 miljadia vuotta sitten suunnilleen maapalolla. Merivedet ovat toisinaan lämmenneet enemmän ja vähemmän luonnossa aikojen saatossa. Onhan bakteereja olemassa avaruudessakin.
Suomessa on Insinööritoimisto Saloy Oy ja netissä on heillä sivu nimeltä Perustietoa Sinilevästä–Sinilevästop
WWF kertoo myös sivuillaan sinilevistä
Arvelisin, että Suomessa pitäs kehittää maatalouteen semmosia lajeja jotka sitten syövät ravinteet pellosta sillai, että ne ei sieltä enää valu mihinkään ja lannoitefosforia pitäs jotenkin muuttaa että tästä lannoitefosforista ei osa jäisi kasvimassan ulkopuolelle. Ainakin Insinööritoimiston mukaan lannoitefosfori ei kuulu luonnon normaaliin kiertokulkuun ja siksi osa lannoitefosforista pellon kasveille ei sitoudu kasveihin ja valuu vesiin. Kasvit ei pellossa osaa ottaa kaikkea tai kasveilla ei ole tapeeksi ominaisuuksia ottaa talteen se osaki lannoitefosforista. Kasvinjalostuksessahan yritetään tehdä kasveille ominaisuuksia ja sillai saada satoa nousemaankin ja muuta kestävyyttä esim tuholaisia ja tauteja vastaan jne.
Ilmoita asiaton viesti
No entä miten sinilevät olivat 9000 vuotta sitten Grönlannissa ja Arktisella alueella, jos kerran oli +6 C astetta noina aikoina lämpimämpiä. Jouni Aron blogit: Miksi Grönlanti ja Arktinen alue olivat paljon nykyistä lämpimämpiä ( linkki K8.2 myös) ja toinen Aron blogi: Grönlanti ja Arktinen alue olivat +6 C astetta lämpimämpiä 9000 vuotta sitten ( Puheenvuoro blogit)
Ilmoita asiaton viesti
No sitten voi googlata sanalla: Niittojäte ja ravinteiden kierto–MTT, niin sieltä näkee kasvien jätteiden hajottamisen luonnossa ja siitä sitten tulisi peltoonkin ravinteita ja orgaanista fosforia jopa 65% oisi sitten pellossa jos viljaa puidaan ja sitten oljet jätetäänkin peltoon, mutta nyt ne oljet kerätään pois ja jäljelle jää sänki vai?
Ilmoita asiaton viesti
Sinilevää oli ja on täällä Kajaanissa kaupungin alueen Vimpelin lammessa jonka ympäri kulkee kuntotie , kuntokävelyä varten n 2,5 km ja hyvä on tie ja maisema siisti muuten, mutta lammessa on aika vihreetä vettä .Tänään kävin siellä 16.8.2018
Ilmoita asiaton viesti