JaliKarjalainen1 John Stanford: Eliömaailman rappeutuminen ( kirja)

Metsävarat ovat kasvaneet, mutta....

Metsävarat ovat meillä kasvaneet, mutta metsiä ei nyt ole maailmassa yhtä paljon kuin oli 8000 vuotta sitten.Puiden jälsigeeniä on puokaloitu ja haapapuu kasvo sillon kokeessa 80% enemmän.Kasvit osaavat käyttää auringon energiasta vain 44%  Puita voisi lisätä peukaloimalla jälsigeeniä ja sillai saisi puutarpeet pieneltä alueelta.Vaikka vuotuinen kasvu on nyt 107 milj kuutiota ja puuvarat 2,5 miljardia kuutiota, niin on syytä lisätä metsien kasvua ja harkita sitä, miten sitä käytetään.Ilmaston kannalta pitäisi lopettaa koko ajattelu, että aina oisi vain kasvua ja kasvun käyttöä pitäisi muuttaa siten, että se samalla luo hyvinvointia ja työtä, kasvun käyttöön pitäisi keksi uudet innovaatiot,joilla saadaan työtä ja samalla varjellaan luontoa. Eli  puuvaroja on syytä lisätä ja sen käyttöön pitää keksiä uudet ajattelut eli puuta voidaan geeniteknologialla saada tarpeisiin luomaan työtä myös pieneltä alueelta siksi, että jälsigeeniä kun peukaloidaan, saadaan puu kasvamaan jopa 80% enemmän ja kun tehostetaan fotosynteesiäkin. Silloin biotalous voi ottaa tarpeensa pieneltä alueelta ja samalla pitää hoitaa metsiä

Pitää muistaa,että kasveilla on vain 3 nyt tunnettua yhteyttämismekanismia ja hiili co2  on lannoite kasveille ja puut elävät kavereina sienirihmaston kanssa

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Oikein, eli ei ole syytä tukehtu rienaamaan toisiamme siitä, mitä hakkuut merkitsevä, vaan on mentävä metsään istuttamaan puita ja harventamaan taimikoja. Harvennukse ajallan, sillä tuo 44 % voi estyä kun kasvustot ovat liian tiheitä.

Käyttäjän sepposimonen2 kuva
Seppo Simonen

Itseasiassa tämä metsän hiilinielu on mystinen asia tavallisille kadun tallaajille.
Kun yksi kiintokuutio puuta sitoo hiiltä 1,34 tonnia ja puun kasvu vaikka Keskisuomessa on 4 m3 / ha niin ha-n 4 × 1,34 = 5,34 tonnia hiiltä kun taasen hiilinielun päästöhinta on 20 € × 5,34 = 107,2 € / ha siten 100 ha-n hyöty valtiolle päästökaupassa = 10720€ vuodessa ja metsän omistaja nuolee näppejään.
Tämä laskelma on tehty 9 matikalla joten voi olla virheellinen.

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Eikös puu pääsääntöisesti kellu vedessä, joten ei se kiintokuutio puuta voi sitoa ainetta vajaata tonnia enemmän, ei edes hiiltä. Mutta laskelmasi lienee oikein, sanat hiili ja hiilidioksidi eivät vain ole synonyymejä.

Käsitteissä kannattaa pyrkiä tarkkuuteen, koska hommat ovat muutenkin aivan tarpeeksi sekaisin. Esim. ilmastonmuutos-sanalla tarkoitetaan YK:n ja sen alaisissa systeemeissä vain ihmisen aiheuttamaa ilmastonmuutosta, joka on aivan väärää ajattelua kokonaisuutta tarkasteltaessa ja harhauttaa äänestäviä hallintoalamaisia.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Sellainen mahdollisuus on, että juuristo sitoo 1/3, oksamassa 1/3 ja runko 1/3. Jos ja kun kiintokuutioihin lasketaan ainoastaan hyödynnettävä osuus rungosta, voi yksi "kiintokuutio" sitoa esimerkiksi 3 tonnia hiilidioksidia. Virheellinenhän tuokin väittämä on, mutta vähemmän virheellinen.

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen Vastaus kommenttiin #5

no biomassaa on maan alla enemmän , mitä on maanpäällä, jossa puu oksineen ja varsineen on, siis on juuristo, varsi ja lehdet ja nämä ovat versokasveja ja sitten sekovartiset eli jäkälä, levä, sammal, bakteerit, sienet

Käyttäjän sepposimonen2 kuva
Seppo Simonen

Ok Jouni kiitos, olisi pitänyt käyttää co2 nimikettä ja 1,34 tonnia co2 määrän sain googlettamalla. Muutoin olen iloinen kun laskelma on oikein.

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

No hiiliyhdiste on hiilidioksidi co2, hiilellä on isotoopit 12 ja 13 ja epävakaa 14

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

epävakaan isotoopin
14, niin sen puoliintumisaika on 5732 vuotta

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset