JaliKarjalainen1 John Stanford: Eliömaailman rappeutuminen ( kirja)

Toimiiko luonto ihmisen mukaan

Toimiiko luonto siten, miten ihminen toivoisi. Ihminenhän nyt mediassa vaatii, että lajeja ei saa tuhota,luontoa pitäs varjella, metsiä lisätä ja hillitä lisäkasvun hakkuita, fossiiliset polttoaineet muutokseen uusiutuviin nuutoksiin jne.Saasteita vähentää, muovit kerätä meristä pois, autoja muutettava sähköautoiksi, muutettava elämisen tapoja ja kulutusta, teollosuuden tuotannon muutokset jne.Kasviksia pitäs syödä paljon(vaikka kasviksissa on nitraatteja ja luomussa vähemmän nitraatteja kasviksissa). Lihaa ei saisi paljoa syödä( vaikka lihasta imeytyy parhaiden rauta)Tuulivoimaa ja ydinvoimaa pitäs lisätä jne. Tämmösiä toiveita esiintyy mediassa nytkin.

No metsässä puut imee maasta ravinteita ja vettä ja valoa ottavat itelleen muilta metsän asukkailta. Muille jää sitten rippeet maassa ja pinnalla sekä valon määrässä.No millaiset sitten on luonnossa toimeentulon taidot?

 

1.On metsä, se tulee toimeen. Vie suurimman osan valosta ja ravinteista. Muille jää rippeet.No, entä kun tulee hirmumyrskyt. Miten sitten?Luontoon kuuluu myös myrskyt.Myrsky kaato metsät ja sillai autto metsän muita asukkaita maassa ja kasvipohjan alustassa olevia  eläviä ja itämiskykyisiä asukkaita.Myrskyt voivat kaataa metsää laajoja alueita ja muutamiakin puita aukoiksi metsän keskelle.Maaperän asukkaille sitten tuli tilaisuus. Myrskyt auttavat edistämään maaperäkasvien elämistä.Myrskyillä on siten hyöty olemassa.Puut lahoaa maahan ravinnoksi tai ihminen korjaa niitä tarpeisiinsa.

No sitten maaperästä nouseekin myrskyn jälkeen horsmat ja uudet asukkaat ja vaikkapa sormustinkukka esimerkkinä.Myrskyn jälkeen säät voi lämmetä ja maaperän kasvit saavat enemmän valoa kuten sormustin kukka.Näin siis hyöty jatkuu myrskyn jälkeen eli myrskyn tarkoitus ei mennytkään hukkaan.Sormustinkukkakin sitten saa valoa ja kasvaa ja saa vettä ja ravinteita maasta ja varastoi ravinteita juuriin sentakia, että oli myrsky ja sormustinkukka sai valoa.Näin myrskyn hyöty lisääntyi.Sormustinkukka sitten tekee tertut ja niistä levittää yhdestä tertusta neljännesmiljoona siemeniä.Sitten sormustin kuolee pois ja ravitsee maata.Sormustinkukka oli vallannut alueita ja sitten tulikin uusi valtaaja, nokkonen juuristojen avulla.

Nokkonen pääsee alkuun ja pystyy valtaamaan metsien aukoista alueita nopeammin kuin sormustinkukka.Sormustinkukka puolestaan kuolee parin vuoden kuluttua, mutta nokkonen elää pitempään.

Koivut tulevat sitten kilpailuun mukaan nokkosten ja sormuskukan kanssa.Koivut tuottavat paljon keveitä siemeniä tuulen kuljetettavaksi ja koivutkin lisääntyvät valoisilla ja avoimilla paikoilla. Myrskyn hyöty siis mahdollisti uusien puiden tulemisen avonaisille paikoille kuten koivun.Myrsky ei sitten mennytkään hukkaan.Tuli uudet puut myrskyn jälkeen.No koivut elävät aikansa ja tilalle tuleekin sitten tammi.Mutta tammen tuloon oli  auttanut närhien oravien piilottamat tammenterhot, kun oravat ja närhet eivät muistaneet syödä kakkia piilottamia tammenterhoja. Näin siis eläimet olivat luoneet tammen toimeentulon lähteet.Koivut sitten alkaa vanheta ja voiton vievät tammet kun tammet käyttävät maasta ravinteita hitaanmin kuin koivut.Näin tullaan toimeen

 

Tammipuu sitten tarjoaa elämisen eväät :30 lintulajia,200 perhoslajia,45 hyönteislajia. Näille tammi tarjoaa selvitä elämässä eteenpäin.Tammen terhot tarjoavat ravinnon monille. Hukkaan ei heitetä terhoja.Siis ruokajätettä ei synny kuten ihmisellä.Tammi siis tarjoo eläimille puussa ruokaa ja sitten nämä eläimet ovat toisten eläin päivällispöydässä.Ja eläimet sydään sitten jälleen uudestaan. Nämä eläimet siis jotka olivat syöneet puiden ravintona käyttäviä eläimiä.Ketjussa on monta syöjää peräkkäin.Puissa olevat, sitten puissa olevat syödään ja sitten taas nämä eläimet sydään, jotka söivät puiden eläimiä. Ja lopuksi vanhat tammet vielä iäkkäänä tarjoavat asuntoja pöllöille, lepakoille, ketuille ja mäyrille. Miten ihminen tarjoaa asunnot toisilleen?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Luonto harjoittaa vuoroviljelyä, jota ihminenkin opettelee.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset