JaliKarjalainen1 John Stanford: Eliömaailman rappeutuminen ( kirja)

Lajeja ei kuollutkaan Talvivaaran Vesissä

Talvivaaran lähellä sijaitsevassa Jormasjärvessä ei suolaisuus tappanutkaan lajeja.Talvivaaran kaivoksen jätevedet muuttivat Jormasjärven vesikemian ja eliöyhteisön rakennetta. Jormasjärvi 21km2 Sotkamossa. Sähkönjohtokyky kyllä oli muuttunut suolojen ja mineraalien liuoksien johdosta.Etenkin Tuhkajoen sisääntuloauman lähistöllä.Lajit olivat alkaneet kestämään suolaisuutta etenkin Tuhkajoen tuloauman lähistöllä.Piilevät, vesikirput(muikut syö vesikirppuja),surviaissääskien toukat ovat pysyneet hengissä suolâisessakin vesistössä. Vähemmän oli kyllä muutoksia Jormasjoessa. Jormasjärveen valuu kaivosvettä Salmisen,Kalliojärven ja Kolmosopan kautta. Nyt purkuputki johtaa kaivosvedet ohi Jormasjärven Nuasjärveen.Silti Jormasjärveen valuu pieniä määriä kaivosvettä. Lajit olivat alkaneet kestämään suolavettä  lajistomuutoksen avulla jo kaivoksen aloittamisesta asti. Luojan luonnossahan on kaava geeni x ympäristö=tulos ja tämä kaava tehään genetiikan ja ekologian avulla. Aina ei käy sillai, että tulisi sukupuutto, vaan sillai, että lajit alkavat muuttumaan ympäristön vaikutuksist johtuen. Nuasjärvi on 96 km2 pinta-ala. Sama laji siis voi muutua erilaiseksi luonnossa kuten sisiliskot 2008 Kroatian saaristossa meidän aikana tai kuten Saimaannorppaan on tullut pieniä muutoksia olemukseen.

Talvivaarassa oli tietenkin vaikeuksia, kun kipsisakka--altaat alko vuotamaan Lumijoelle noin viikon ajan. Rikkihappoa on jouduttu käyttämään pH:n saaminen sopivaksi mikrobeille kuten maanviljelijäkin kalkitsee peltonsa. Myös Mondo Minerasilla oli  vaikeuksi 1997--1998. Silloin ympäristöön pääsi syanidia, nikkeliä ja arseenia, mutta Mondo Sotkamossa on hoitanut asiat kuntoon

Kainuun Sanomat 1.3.2019 kirjoitti Jormasjärven tilanteesta. Jännää kirjoituksessa on lajiston muuttuminen. Samakin laji voi muuttua

Suomen Geologian tutkimus tutki Talvivaara 1977--1983.Outokumpu sai kaivosoikeuden 1986  ja tutki lisää 1980-luvun lopulla ja 1990-luvun alussa. Malmivarat todettiin suuriksi, mutta pitoisuus oli heikko. Outokumpu ei huonon kannattavuuden takia  lähtenyt kaivostoimintaan ja bioliuotusta pidettiin riskinä niissä  suurissa määrissä

Julkaisu 15.6.2018 Alapuoliset useat joet ja järvien tila nyt parantunut

Julkaisu 22.3.2018 Vedet nyt hallinnassa ja Ely-Keskuksen mukaan kaloja voi syödä Nuasjärvestä

 

Koko Talvivaara--kertomus löytyy netistä:Talvivaaran Kaivoshankkeen Konfliktoituminen--Edilex.Bioliuotuksessa bakteereilla liuotetaan metallit matalapitoisesta malmista. Outokumpu oli kehitellyt bioliuotustekniikkaa jo 1987,jonka Talvivaara sai käyttöön kaupan yhteydessä

 

Talvivaaran Kaivoshankkeen Konfliktoituminen:PDF

--perustaminen 2003--2006

--käynnistysvaihe 2007--2009(rakennusvaihe, työllisyys 2000 yht.)

--pörssiosake 4.1.2011  7.410e /osake

--pörssiromahdus 15.11.2013  1.9 senttiä/osake

--iso päästö,kipsisakka allas 18.3.2010

--ongelmat--puheet alku 2010

-ongelmat kärjistyvät 2011

--totaali konflikti 2012 kevät

--kriisi 2012

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän aveollila kuva
Antero Ollila

Kansalle on jäänyt mielikuva suurimuoisesta ympäristökatastrofista. Parempi luonnehdinta on pienimuotoinen ympäristökatasrofi. Mittatikkuna näissä katastrofeissa yleensä käytetään sitä, kuinka hyvin luonto toipuu poikkeamasta.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Luonnontieteellisesti sivistymättömät vihreät olivat aikoinaan Puheenvuorossakin puhumassa sulfaatti-ionien haitallisuudesta jne. Itse kiinnitin huomiota siihen, ettei valokuvia kuolleista kaloista näkynyt. Sehän on vesistöympäristökatastrofeissa tyyppivalokuva.

Ei voi sanoa, etteikö hallitsemattomasta vuodosta vahinkoa ja haittaa olisi tullut, mutta suurkatastrofipuheet olivat liioittelua.

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Valtio rahoitti Talvivaaraa 2007 50 milj e.8.6.2007 Talvivaara teki investointisuunnitelman. Listautui Lontoon pörssiin 1.6.2007

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset