JaliKarjalainen1 John Stanford: Eliömaailman rappeutuminen ( kirja)

Sukupuutot lajien oma syy ja sairaudet

Sukupuutot ja sairaudet ovat lajien omia syitä huonoissa elämäntavoissa. Perinnössä kannetaan aikaisempien lajien huonoja elintapoja.Niitä alkavat geenit kuljettamaan ja myös epigeneettiset kantamiset ovat mukana ilman varsinaista perimää. DNA. Näin ihmiset, eläimet ja kasvit elävät luonnossa. Näin kertoo telomeeritutkimukset molekyylibiologiassa. Sairaiilla  ihmisillä on lyhkäset telomeerit ja terveillä pitemmät. Ihminen ite elämäntavoilla vaikuttaa telomeerien   pituuteen ja sairaselin- aika alkaa liian aikaisin.Telomeerit suojaavat geenejä, että ne ei vaurioituisi.Luonnossa on kaava geeni x ympäristö= tulos ja tämä kaava tarkoittaa etupäässä vuorovaikutuselämää. Geenit ei ite keksi sairauksia, vaan ne alkaa kantamaan perinnöllisesti.Elämäntapoja muuttamalla mennään parempaan suuntaan. Kirja Elizabeth  Blacburn---Epel: Pitkän ja Hyvän Elämän Biologia(kirjastoissa kirja)Uusi Testamenttikin puhuu Paavalin suulla elää oikealla tavalla.Yksi oikeantavan eläminen on rakastaa kaikkia lähimmäisiä jne.Stressikin menee soluihin jne. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (12 kommenttia)

Käyttäjän nita kuva
Nita Hillner

Epigeneettinen tutkimus on todella kiinnostava. Kokemukset vaikuttavat geeneihin ja aivojen toimintaan. Tiedetään että esim. nälkää näkevien lapset lihovat herkemmin kuin muut. Kaltoinkohtelu vaikuttaa geeneihin ja aivojen toimintaan lisäten pelkoja, ahdistusta ja aggressiivisuutta. Tiedetään että vauvat ja pienet lapset voivat jopa kuolla kosketuksen puutteesta vaikka vaipat vaihdettaisiin ja ruokaa tulisi riittävästi - Tutkimukset saatu lastenkodeista.

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen

Millä tavoin katsot esim. sarvikuono- ja norsulajien orastavan sukupuuton olevan niiden oma syy? Lajien, jotka ovat olleet vahvoja omissa ekologisissa lokeroissaan ja oletettavasti selviytyisivät jatkossakin, ellei ihmisen levittäytyminen ja teknologinen kehitys (~aseet) olisi muodostunut luultavasti ylivoimaiseksi tekijäksi niille.

Onko sarvikuonojen ja norsujen aikaisempien sukupolvien ja lajimuotojen huonot elintavat syynä siihen, etteivät ne kestä kylkeen mätkähtävää esimerkiksi sakolaista Hammerheadia?

Käyttäjän jopali kuva
Johan Lindholm

Noh, Heikki, tietenkin se on sarvikuonojen ja norsujen oma syy! Älä unohda koskaan - telomeerit!

Nehän eivät ole edes itse keskineet aseita puolustustaisteluun. Nyt tarvitaan norsu- ja sarvilinja sitä varten.

Saatana, älä edes puhu niiden ymmärtämättömyydestä, kun kyse on omasta elinympäristöstä ja sen muuttumisesta ihmisen takia.

Eläinten vallankumous ja heti!

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

no norsuille voi myös ja sarvikuonoille tulla sairasaika ennen heidän vanhuutta ja sillai he kuolisivat ilman ihmistäkin, heilläkin telomeerit on kromosomien päissä. Norsut ja sarvikuonot kuitenkin kantavat aikaisempien sukupolvien asioita, huonoja että hyviä asioita. Ekolokerot kuitenkin voi muuttua ja heidän vahvuus voi muuttua ja kaikki eivät ole kuitenkaa yhtä vahvoja ja kaikki lajit ei kuitenkaa ole ihan samanlaisia, myös ihmisetkin eli ei ne norsutkaan ja sarvikuonot ole ihan samanlaisia, eroja on.Ja ihminen voi tappaa ja käyttää norsuja hyväksi ja sama ihminen voi sairastua jo ennen vanhuuttakin.
Jos ihminen antâisi rauhassa norsujenkin elää, niin osa norsuista voisi kuitenkin sairasta jo ennen vanhuuttakin Kyllä ne telomeerit kuluu norsuillakin tai voivat pidentyäkin.

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Nii eli ko ympäristö muuttuu, niin siinä joutuu sitä ympäristöä geenit pohtimaan kun kyse on kuitenkin vuorovaikutuksesta. Muutenhan kaavalla geeni x ympäristö ei oisi mitään merkitystä tulokseen, koska Peter Portin kertoo sen kaavan kirjassa Ne geenit Ne geenit, siis kaavan geeni x ympäristö, sitä prof Portin kertoo tuon kaavan. Ei sitä voi elää ilman ympäristöä luonnossa. Ihminenkin joutuu elämään ympäristön kanssa

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Telomeeritutkimus kyllä osoittaa Molekyylibiologin kertomuksessa, että telomeerit ei kovin tykkää makkaroista ja lihasta ja jos ihmisen oikea elämä oisi rakastaa lähimmäistä, niin sillon ihminen joutuu rakastamaan kasveja, eläimiä ja ympäristöä, jotka luovat mahdollisuuden rakastaa lähimmäistäkin. Vai??

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Tuleehan niille eläimillekin ja kasveille vanhuus ja silloin niillä alkaa sairaselin aika, vaivoja tulee enemmän tai vähemmän. Solut vanhenee. Jotku eläimet sairastuu jo paljon ennen vanhuutta kuten ihminenkin
Esim. jos puu vioittuu, taudit alkaa kehittymään tai eläin loukkaa itsenä tai ravinnonsaanti vaikeutuu, sitten vaikeutuu eläminen jne.

Käyttäjän nita kuva
Nita Hillner

Toisaalta meitä ihmisiä alkaa olla liikaa, viemme kaiken elintilan muilta eläimiltä ja kasveilta. Suomessa tilanne on edelleen melko hyvä moniin muihin maihin verrattuna.

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

No edesmennyt prof E O Wilson, Harvardin Yliopisto USA , sano, että maapallo kestää 10--15 miljardin asukkaan. Luonnossa on kyllä sääntö, että jos on liikaa populaatiossa väkee, niin sitä aletaan vähentämäänkin omalla vauhdilla. Ja sitten on sääntö, että jos on paljon väkee, niin informaatio kasvaa kertomuksien mukakaan(Pekka Kuusi:Tämä Ihmisen Maailma tai Wilsonin kirjat)Jne.Mutta Elizabethin ja Epelin kirja on tarkoitettu kaikille:Pitkän ja Hyvän Elämän Biologia 2017. Heidän kertomus löytyy tiedelehdestä laajemmin. Kirjassa viite:Blackburn--Epel--Lin:" Human Telomere Biology:A Contributory and Interactive Factor in Aging,Disease Risks,and Protection". Science no 6265(December 4, 2015)Kirja julkaistu 2017

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Kirjassa kerrotaan eräästä vanhimmasta ihmisestä, 122-- vuotiaasta, joka pyöräili yli 100-- vuotiaana, käveli ympäri kaupunkia 100-- vuotiaanakin ja alko harrastaa miekkailua 85-- vuotiaana jne. Kirjassa pohditaan sitä, että miksi samanikäisestä toinen näyttääkin vanhemmalta, vaikka ikä on sama, toinen oisi paljon nuoremman näköinen. ikä silti sama. Jne.
Näinhän on eläintenkin laita ja kasvien. Toiset lajit samanikäisinä näyttävät vanhemmilta tai nuoremmilta jne.

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Ihminen sotkee ympäristöjä ja aiheuttaa vaivoja lajeille ennenaikaiseen kuolemaan ja jos ihminen ei sotkisikaan meriä ja maita, niin lajit ite aiheuttisivat omilla elämäntavoilla itelle ennen vanhuutta sairaselin ajan jo paljon ennen vanhuutta. Näin ihminenkin ite aiheuttaa elintavoilla ennenaikista sairautta ja siirtää niitä perinnöllisesti eteenpäin ennen vanhuutta. Sairaselinaika pitäisi alkaa vasta vanhuudessa solujen heikkouden tähden. Vai??Osa eläimista ja kasveista ja lajeista ovat onnistuneet luomaan hyviä elintapoja ja siksi heillä sairaselinaika ja vaivat alkaakin vasta vanhuudessa.Telomeeritkin mitataan emäspareina pituutena ja vauvalla niitä onkin yleensä enemmistönä 10 000 emäsparia, 35-- vuotiaalla jo 7500 emäsparia ja 65-- vuotiaalla vain enää 4800 emäsparia , näin lajeilla luonnossa. Geenit vioittuvat, jos emäspareja vähän eli pituudet lyhentyneet

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Ihminen sotkee ja tuhoo ympäristöjä, pukkaa roskia luontoo jne. Eläimiä menehtyy. No jos ihminen ei sotkiši ympäristöjä, niin elukat silti sattaiši kuolla jo ennen vanhuutta. Elukoilakin tulee sairâuksia jo ennen vanhuusikää. Eläinlääkärit hoitavat eläimiä ja kaikki eläimet eivät vaivojensa vuoksi elä vanhuuteen, jos vaikka ihminen ei olisikaan roskannut luontoa. Esim joku leijona vioittaa norsun jalkaa, niin se vaikeuttaa nuorenkin norsun elämää ja norsulle tulee vaivoja jo ennen vanhuutta, sairaselinaika alkaa nakertaa elämistä jne. Kaikki elukat ei elä vanhuuteensa asti. Elukat ite aiheuttaa itelle ja toisille vaivoja jne.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset